Ero sivun ”Tuonela” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Tuonela”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18829195 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 2. huhtikuuta 2020 kello 04.44 (UTC))
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 83.245.250.91) ja palautettiin versio 16293195, jonka on tehnyt Xyzäö
Rivi 6:
 
==Tuonela suomalaisessa kansanperinteessä==
Tuonela on muinaissuomalaisen perinteen ja maailmankuvan mukainenmukaan [[Vainajala|kuolleiden valtakunta]] tai asunto [[tuonpuoleinen|tuonpuoleisessa]]. [[Suomalainen mytologia|Muinaisten suomalaisten uskomuksissa]] kuolleet vaeltavat tuonelassa varjomaisina haamuina. Hyvien ja pahojen kohtalo on samanlainen. Kuolleiden kiusana oli Tuoni ja hänen vaimonsa Tuonetar. Toisinaan elävät ihmiset saattoivat käydä tuonelassa hakemassa tietoja tai [[loitsu]]ja. Matka tuonelaan vaati viikkokausien vaelluksen erämaan poikki ja lopulta tuonenvirran ylittämisen lautturin avustuksella. [[Šamanismi|Šamaanit]] pääsivät Tuonelaan vaipumalla [[transsi]]tilaan ja huijaamalla vartijoita. [[Elias Lönnrot]]in kokoamassa [[Kalevala]]-eepoksessa koetaan tuonelanmatka. Tarusankari [[Väinämöinen]] tekee onnettoman retken tuonelaan ja onnistuu lopulta pakenemaan elävien maahan muuttumalla [[käärme]]eksi.<ref name="helvetinhistoria20">Kuula 2006, s. 298–307.</ref>
 
Tuoni sijaitsi maan tai veden alla tai saarella ja oli joidenkin uskomusten mukaan pimeä tai hämärä ja kolkko. Joissain uskomuksissa Tuonela saattoi olla ylösalaisin, kuten [[maahiset|maahisten]] maa. Toisinaan tuonela myös rinnastettiin [[kalmisto]]on. Jos Tuonelan ilmansuunta tiedettiin, se oli yleensä [[pohjoinen]]. Tuonela esiintyy useasti [[Kalevala]]ssa ja suomalaisissa kansanrunoissa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonela