Ero sivun ”Pietismi” versioiden välillä

574 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisätty yleinen, ajaton luonnehdinta pietismin ominaispiirteistä ja sen jälkeen väliotsikko historia
(kh)
(Lisätty yleinen, ajaton luonnehdinta pietismin ominaispiirteistä ja sen jälkeen väliotsikko historia)
[[Tiedosto:Philipp Jakob Spener.jpg|pienoiskuva|Philipp Jakob Spener]]
'''Pietismi''' on 1600-luvun lopussa [[Saksa]]ssa syntynyt luterilaisen kirkon sisällä toiminut [[herätysliike]], jota pidetään [[aitoluterilaisuus|aitoluterilaisuuden]] jatkona. Pietismiksi liikkeen nimesivät sen vastustajat. Nimi tulee latinan sanasta ''pietas'', joka tarkoittaa hurskautta.
 
Pietismille on ominaista [[matalakirkollisuus]]: siinä korostetaan henkilökohtaista Jumala-suhdetta, yksityistä hartauselämää sekä epämuodollista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa. Vastaavasti pietismissä enemmän tai vähemmän väheksytään kirkon hierarkiaa ja jumalanpalveluselämän ulkoisia muotoja. Toisaalta pietismi kuitenkin vaikuttaa piipallisesti johdettujen luterilaisten ja angelikaanistten kirkkojen sisällä. Pietismin sakramentti- ja seurakuntaoppi onkin monisyinen ja useissa tapauksissa epäselvä.
 
==Historia==
 
Pietismi syntyi protestiliikkeenä luterilaista puhdasoppisuutta eli niin sanottua [[luterilainen ortodoksia|luterilaista ortodoksiaa]] vastaan. Liike korosti henkilökohtaisen uskonelämän merkitystä. Se saarnasikin parannuksen tekemisestä ja entisen syntielämän hylkäämisestä. Pietismin ensimmäisenä edustajana pidetään [[Johann Arndt]]ia (1555–1621). Pietismin tunnetuimpana edustajana taasen pidetään [[Philipp Jakob Spener]]iä (1635–1705). Pietismin jatkona nähdään [[herrnhutilaisuus]], [[Lähetystyö|lähetysliike]] ja [[metodismi]]. Pietistit kokoontuivat myös kirkon ulkopuolella niin sanottuihin konventikkeleihin, jotka yleensä suomennetaan seuroiksi. Näissä kokouksissa luettiin [[Raamattu]]a, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin. Pietismin sisällä oli monenlaisia uskonnollisia suuntia.
 
* ''Kirkollinen pietismi'', johon Spener kuului, oli nimenomaan kirkon sisällä toimiva liike. Spener julkaisikin pietistisen ohjelmakirjoituksen ''[[Pia desideria]]n'' (suom. Hurskaat toiveet). Herätys levisi lähinnä hovi-, aatelis- ja virkamiespiireihin. [[August Hermann Francke]] (1663–1727) oli Spenerin läheinen työtoveri. [[Hallen yliopisto]]a pidettiin pietismin keskuksena.
 
* ''Hallen pietismi'' on liike, jonka keskuspaikaksi muodostui [[Halle]]. Liikkeen tunnetuimpia edustajia on professori August Hermann Francke. Liike kuului kirkollisiin pietisteihin. Hallen pietismissä oli selvä ero maailman ja uskovaisten välillä. Uskovaiset pyrkivät yksinkertaiseen elämäntapaan. Muodikkaaseen pukeutumiseen, huvitteluun (tanssi) ja eräisiin kulttuurimuotoihin (teatteri) suhtauduttiin kielteisesti. Pietismissä nimenomaan maallikkokristityt olivat merkittävässä osassa liikkeessä ja sen leviämisessä. He perustivat kouluja ja orpokoteja, julkaisivat kirjallisuutta ja auttoivat vaikeuksiin joutuneita. He tekivät myös aktiivisesti lähetystyötä. Hallen pietismissä opetettiin, että uudestisyntyminen ei tapahdu kasteessa, vaan lapsi syntyy uskoen ja aikuisen kadotettua usko, uudestisyntyminen tapahtuu tietoisessa herätyksessä, joka johtaa selvään parannuksentekoon. Heidän keskuudessaan opetettiin "[[ecclesiola in ecclesia]] -oppia", mikä tarkoittaa, että tosiuskovaisten seurakunta toimii kirkon sisällä. Opetusta on perusteltu [[Martti Luther|Lutherin]] kirjoituksilla.
 
* ''Radikaalipietismi'' suhtautui kielteisesti kirkkoon ja sen pappeihin.
 
* ''Württembergiläinen pietismi'' kuului myös radikaaliin pietismiin.
 
2 768

muokkausta