Ero sivun ”Prosessioikeus” versioiden välillä

41 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
Prosessioikeuden alaan kuuluu laajassa merkityksessä paitsi [[oikeudenkäynti]]menettely [[tuomioistuin|tuomioistuimessa]] (ns. klassinen prosessioikeus), myös tuomion pakkotäytäntöä ja maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevä [[insolvenssioikeus]] sekä tuomioistuinmenettelyn ulkopuolinen, ns. vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Tuomioistuinprosessi jakautuu puolestaan kolmeen prosessilajiin, joita ovat [[siviiliprosessi]], [[rikosprosessioikeus|rikosprosessi]] ja [[hallintoprosessi]]. Suomen tuomioistuinlaitos on kuitenkin vain kaksijakoinen: siviili- ja rikosasiat käsitellään [[yleinen tuomioistuin|yleisissä tuomioistuimissa]] ja hallintoasiat puolestaan erillisissä [[hallintotuomioistuin|hallintotuomioistuimissa]].
 
Prosessioikeudellinen yleislaki Suomessa on [[vuoden 1734 laki]]in kuuluva, myöhemmin moneen kertaan modernisoitu [[oikeudenkäymiskaari]] (OK), joka sisältää keskeiset säännöt sekä siviili- että rikosprosessista. Merkittävä osa rikosprosessia koskevista säännöksistä on kuitenkin sittemmin sijoitettu [[laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa|oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin]] (ROL). Hallintoprosessia puolestaan sääntelee [[hallintolainkäyttölaki]]laki (HLL)oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.
 
== Prosessiperiaatteet ==
Hallintoprosessissa eli hallintolainkäytössä ratkaistaan [[hallinto-oikeus|hallinto-oikeudelliset]] eli julkisen vallan käyttöön liittyvät konfliktit. Siinä viranomaisen hallintoasiassa tekemään ratkaisuun eli [[hallintopäätös|hallintopäätökseen]] tyytymätön voi hakea päätökseen muutosta hallintotuomioistuimelta. Hallintoprosessin katsotaan yleensä (esimerkiksi yliopistollisessa oppituolijaossa) kuuluvan hallinto-oikeuteen, mutta asiallisesti siinä on kysymys oikeusprosessista samoin kuin siviili- ja rikosprosessissakin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lappalainen, Juha ym. | Nimeke = Prosessioikeus | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi= 2007 | Sivu = 65 }}</ref>
 
Hallintoprosessi, jota sääntelee [[hallintolainkäyttölaki]]oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki, käynnistyy asianosaisen eli valittajan tekemästä valituksesta. Prosessissa ei ole kahta toisilleen vastakkaista asianosaista kuten siviili- ja rikosprosessissa, vaan ainoastaan valittaja on prosessin asianosainen. Prosessissa noudatetaan [[virallisperiaate]]tta, jonka mukaan tuomioistuin johtaa prosessia aktiivisesti, huolehtii siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi ja hankkii tarvittaessa itse selvitystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mäenpää, Olli | Nimeke = Hallinto-oikeus | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi= 2004 | Sivu = 478−479 }}</ref>
 
== Tuomio-opit ==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000 Oikeudenkäymiskaari] (Finlex)
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa] (Finlex)
* [httphttps://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/19962019/1996058620190808 Laki oikeudenkäynnistä Hallintolainkäyttölakihallintoasioissa] (Finlex)
 
[[Luokka:Prosessioikeus|*]]
76

muokkausta