Versio 31. maaliskuuta 2020 kello 18.07 muokkaa Grilli6789 (keskustelu \| muokkaukset) 76 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 1. huhtikuuta 2020 kello 14.04 muokkaa kumoa Grilli6789 (keskustelu \| muokkaukset) 76 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 4: Prosessioikeuden alaan kuuluu laajassa merkityksessä paitsi [[oikeudenkäynti]]menettely [[tuomioistuin\|tuomioistuimessa]] (ns. klassinen prosessioikeus), myös tuomion pakkotäytäntöä ja maksukyvyttömyysmenettelyjä sääntelevä [[insolvenssioikeus]] sekä tuomioistuinmenettelyn ulkopuolinen, ns. vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Tuomioistuinprosessi jakautuu puolestaan kolmeen prosessilajiin, joita ovat [[siviiliprosessi]], [[rikosprosessioikeus\|rikosprosessi]] ja [[hallintoprosessi]]. Suomen tuomioistuinlaitos on kuitenkin vain kaksijakoinen: siviili- ja rikosasiat käsitellään [[yleinen tuomioistuin\|yleisissä tuomioistuimissa]] ja hallintoasiat puolestaan erillisissä [[hallintotuomioistuin\|hallintotuomioistuimissa]]. Prosessioikeudellinen yleislaki Suomessa on [[vuoden 1734 laki]]in kuuluva, myöhemmin moneen kertaan modernisoitu [[oikeudenkäymiskaari]] (OK), joka sisältää keskeiset säännöt sekä siviili- että rikosprosessista. Merkittävä osa rikosprosessia koskevista säännöksistä on kuitenkin sittemmin sijoitettu [[laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa\|oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin]] (ROL). Hallintoprosessia puolestaan sääntelee ~~[[hallintolainkäyttölaki]]~~laki ~~(HLL)~~oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. == Prosessiperiaatteet == Rivi 69: Hallintoprosessissa eli hallintolainkäytössä ratkaistaan [[hallinto-oikeus\|hallinto-oikeudelliset]] eli julkisen vallan käyttöön liittyvät konfliktit. Siinä viranomaisen hallintoasiassa tekemään ratkaisuun eli [[hallintopäätös\|hallintopäätökseen]] tyytymätön voi hakea päätökseen muutosta hallintotuomioistuimelta. Hallintoprosessin katsotaan yleensä (esimerkiksi yliopistollisessa oppituolijaossa) kuuluvan hallinto-oikeuteen, mutta asiallisesti siinä on kysymys oikeusprosessista samoin kuin siviili- ja rikosprosessissakin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lappalainen, Juha ym. \| Nimeke = Prosessioikeus \| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Vuosi= 2007 \| Sivu = 65 }}</ref> Hallintoprosessi, jota sääntelee ~~[[hallintolainkäyttölaki]]~~oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki, käynnistyy asianosaisen eli valittajan tekemästä valituksesta. Prosessissa ei ole kahta toisilleen vastakkaista asianosaista kuten siviili- ja rikosprosessissa, vaan ainoastaan valittaja on prosessin asianosainen. Prosessissa noudatetaan [[virallisperiaate]]tta, jonka mukaan tuomioistuin johtaa prosessia aktiivisesti, huolehtii siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi ja hankkii tarvittaessa itse selvitystä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Mäenpää, Olli \| Nimeke = Hallinto-oikeus \| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Vuosi= 2004 \| Sivu = 478−479 }}</ref> == Tuomio-opit == Rivi 114: * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000 Oikeudenkäymiskaari] (Finlex) * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa] (Finlex) * [~~http~~https://~~www.~~finlex.fi/fi/laki/ajantasa/~~1996~~2019/~~19960586~~20190808 Laki oikeudenkäynnistä ~~Hallintolainkäyttölaki~~hallintoasioissa] (Finlex) [[Luokka:Prosessioikeus\|*]]

Ero sivun ”Prosessioikeus” versioiden välillä