Ero sivun ”European Pressurized Water Reactor” versioiden välillä

p
Käyttäjän 88.148.164.100 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän TuomoS tekemään versioon.
p (Käyttäjän 88.148.164.100 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän TuomoS tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
[[Kuva:EPR OLK3 TVO fotomont 2 Vogelperspektive.jpg|thumb|300px|Olkiluoto sellaisena, miltä se näyttää Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua]]
 
'''European Pressurized Water Reactor''' ({{k-fi|eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR}}) on [[kolmannen sukupolven ydinreaktori|olmannen sukupolven ydinreaktori]]tyyppi, joka perustuu [[painevesireaktori]]in eli ''PWR:ään'' ({{k-en|'Pressurized Water Reactor'}}). Sen ovat suunnitelleet ja kehittäneet pääasiassa [[Commissariat à l'Énergie Atomique]] [[Ranska]]ssa ja [[Karlsruhe]]n tutkimuskeskus [[Saksa]]ssa.
 
[[Olkiluodon ydinvoimalaitos|Olkiluodon ydinvoimalan]] [[Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke|kolmannen reaktorin]] oli tarkoitus olla maailman ensimmäinen EPR. Ranskalainen teollisuuskonserni [[Areva]] aloitti sen rakennustyöt vuonna 2005, ja tavoitteena oli aloittaa sähköntuotanto vuonna 2009. Rakennustyöt ovat kuitenkin viivästyneet, ja vuoden 2019 joulukuussa arvioitiin, että reaktori valmistuu vasta maaliskuussa 2021.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11126984|nimeke=Olkiluoto 3 lykkääntyy jälleen – säännöllinen sähköntuotanto alkaa 2021|tekijä=Laakso, Antti|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2019-12-19|viitattu=2019-12-30}}</ref> Olkiluoto 3:n viivästymisen takia ensimmäinen valmistunut EPR olikin Taishan 1 [[Kiina]]ssa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2009, ja se valmistui 2018.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/First-EPR-enters-commercial-operation|nimeke=First EPR enters commercial operation|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2018-12-14|julkaisija=|viitattu=2018-12-17}}</ref> Kiinan toinen EPR, Taishan 2, valmistui 2019. Lisäksi Ranskassa on rakenteilla yksi EPR, [[Flamanville]] 3.<ref name=Taishan2>{{Verkkoviite|osoite=https://www.neimagazine.com/news/newschinas-second-epr-begins-commercial-operation-7411884|nimeke=China’s second EPR begins commercial operation|julkaisu=Nuclear Engineering International|ajankohta=2019-09-16|viitattu=2019-09-27}}</ref> Britanniaan rakennetaan kahta EPR:ää, Hinkley Point C 1 ja 2.<ref name=Hinkley>{{Verkkoviite|osoite=http://www.world-nuclear-news.org/Articles/Hinkley-Point-C-cost-rises-by-nearly-15|nimeke=Hinkley Point C cost rises by nearly 15%|julkaisu=World Nuclear News|ajankohta=2019-09-25|viitattu=2019-09-27}}</ref>
 
EPR on käynnistyessään maailman suurin ydinvoimalaitos teholla mitattuna. Sen lämpöteho on 4&nbsp;300&nbsp;MW ja sähköteho 1&nbsp;600&nbsp;MW. EPR:n suunnittelu perustuu ranskalaiseen N4-reaktoriin (sähköteho 1&nbsp;450&nbsp;MW) ja saksalaiseen Konvoi-reaktoriin (1&nbsp;290–1&nbsp;400&nbsp;MW). Painevesireaktorina EPR on kevytvesihidasteinen ja -jäähdytteinen; sen tekniset perusratkaisut edustavat valmistuttajansa mukaan maailman ydinvoimalaitoksissa eniten käytettyä reaktoritekniikkaa.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalaitosyksikko_ol3_fin.pdf|nimeke=Ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2010|julkaisija=Teollisuuden Voima|viitattu=18.12.2018}}</ref>
1 893

muokkausta