Ero sivun ”Po” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Joki}}-fix |
p wl |
||
Rivi 14:
| valuma-alue = 71 000
}}
'''Po''' ({{k-la|Padus}}) on [[joki]] [[Pohjois-Italia]]ssa. Po virtaa Italian pohjoisosan halki lännestä itään. Sen alkulähde on Italian ja [[Ranska]]n rajan lähellä [[Kottiset Alpit|Kottisilla Alpeilla]], josta se virtaa 652 kilometrin pituisena laskien [[Välimeri|Välimereen]] kuuluvan [[Adrianmeri|Adrianmeren]] pohjoisosaan.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/465567/Po-River | Nimeke = Po River | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.1.2014 }}</ref> Sen 71 000 neliökilometrin valuma-alue on lähes neljäsosa Italian pinta-alasta. Pienehkö osa Pon sivujokien valuma-alueesta on myös [[Sveitsi]]n puolella. Po on Välimereen virtaavista joista kolmanneksi suurin [[Niili]]n ja [[Rhône]]n jälkeen. Se on Italian suurin joki sekä pituutensa, valuma-alueensa pinta-alan että virtaamansa puolesta.
== Kulku ==
Po laskeutuu Alpeilta alas suurelle tasangolle, ja se virtaa koko matkaltaan tätä [[Pojoen laakso]]ksi tai Pon tasangoksi nimettyä aluetta myöten. Laakso tunnetaan vanhastaan nimellä [[Val Padana]], myös harvinaisempi nimi [[Padania]] on käytössä. Alkumatkallaan joki on [[Piemonte]]n alueella ja virtaa tuolloin suurimman rantakaupunkinsa [[Torino]]n läpi. Sieltä se siirtyy [[Lombardia]]n eteläosaan, ja Pon sivujoen varrella sijaitseva [[Milano]]n suurkaupunki on yhdistetty siihen kanavaverkostolla. Melkein koko alajuoksunsa joki toimii [[Emilia-Romagna]]n pohjoisrajana. Sen oikealla rannalla on [[Piacenza]] ja vasemmalla rannalla [[Cremona]]. Loppumatkalla joki reunustaa etelästä käsin [[Veneto]]n aluetta.
Po laskee mereen Italian itärannikolla [[Venetsia]]n ja [[Ravenna]]n välisellä matkalla lähellä [[Ferrara]]n kaupunkia. Se muodostaa täällä suuren ja jatkuvasti kasvavan 380 km² laajuisen deltan, joka on [[Maailmanperintöluettelo|UNESCOn maailmanperintökohde]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/list/733 | Nimeke = Ferrara, City of the Renaissance, and its Po Delta | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Unesco | Viitattu = 27.1.2014 }}</ref> [[Ravenna]]n entinen satamakaupunki on nykyisin 10 km rannikolta Pon deltan kasvamisen takia.<ref name="EB"/>
Rivi 27:
Pojoella on 141 sivujokea, jotka laskevat pohjoisesta ja lännestä [[Alpit|Alpeilta]] sekä etelästä [[Apenniinit|Apenniinien]] pohjoispäästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitporiver.it/l/ENG/Il-Fiume-Po/page/147/Fiume-Po.html | Nimeke = Visit Po River | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Interregional project "Valorizzazione Turistica Fiume Po" | Viitattu = 27.1.2014 }}</ref> Pon sivujoet ovat pääjoen tavoin helposti liikennöitäviä ja virtaavat enimmäkseen tasangolla, muodostaen yhtenäisen verkoston. Tämä on mahdollistanut helpon liikkumisen Pohjois-Italiassa, joka onkin aina muodostanut varsin yhtenäisen kulttuurialueen. Antiikin aikana Pojoen laaksoa vastasi [[Gallia Cisalpina]] eli Alppien eteläpuolisten kelttien asuinalue, joka myöhemmin yhdistettiin roomalaiseen Italiaan. Keskiajalla Pon ja sen sivujokien tarjoamat kuljetusmahdollisuudet edesauttoivat Pohjois-Italian kehittymistä yhdeksi [[Eurooppa|Euroopan]] taloudellisista, kulttuurillisista ja teollisista keskuksista, jollainen se edelleen on. Samaten laakso on Italian tärkein maatalousalue.
Roomalaisaikana Pon laakson gallialaiset olivat cispadaanisia (Pon tämä puoli) tai transpadaanisia (Pon toinen puoli) sen mukaan, asuivatko joen etelä- vai pohjoispuolella, eli tällä vai tuolla puolen Italiasta katsottuna. Tasavaltalaisten ranskalaisten vallattua Italian vallankumousaikana nimet otettiin uudelleen käyttöön Cispadaanisen ja Transpadaanisen tasavallan muodossa, joskin nämä yhdistettiin pian [[Cisalppinen tasavalta|Cisalppiseksi tasavallaksi]]. Antiikin Gallia Cisalpinaa jotakuinkin vastaava käsite [[Padania]] nousi 1990-luvulla kuuluisuuteen pohjoisitalialaisen [[Lega Nord]] -puolueen vaadittua Pohjois-Italian (Pon laakso ympäristöineen) erottamista muusta Italiasta ja tuonnimisen uuden valtion perustamista. Käytännössä nämä vaatimukset eivät johtaneet mihinkään.
Sveitsin puolella Pon sivujoki on [[Ticinojoki|Ticino]], joka virtaa [[Ticino]]n kantonista. Ticinon kantoni on Pon valuma-alueen ainoa ei-italialainen osa, ja toisaalta Sveitsin ainoa italiankielinen kantoni.
Italian suurimmat, Alppien rinteillä sijaitsevat järvet laskevat Pon pohjoisiin sivujokiin, niistä itäisimpänä suurin eli [[Gardajärvi]]. Suurimmat vasemmalta eli Alpeilta tulevat sivujoet ovat [[Dora Riparia]], [[Dora Baltea]], [[Tanaro]], [[Ticino (joki)|Ticino]], [[Adda]], [[Oglio]] ja Gardajärven laskujoki [[Mincio]]. Oikealta tulevat sivujoet ovat vähäisempiä, niistä suurimmat ovat [[Tanro]], [[Trebbia]], [[Secchia]] ja [[Panaro]]. Joen varrella sijaitseva [[Torino]] ja pohjoinen [[Milano]] ovat miljoonakaupunkeina suurimmat Pon alueen keskukset, muita merkittävimpiä kaupunkeja ovat muiden muassa [[Bologna]] ja [[Parma]]. Alueella on runsaat 16 miljoonaa asukasta, yli neljännes Italian väestöstä.
Rivi 35:
== Mytologia ==
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Eridanus]] tai [[Eridanos]] on kuvitteellisen suuren joen nimi. Joissakin kreikkalaisissa kirjoituksissa sitä kuvataan pohjoiseurooppalaiseksi joeksi, josta [[meripihka]] tulee. [[Herodotos]] arveli tämän tarkoittavan Pota, sillä Po sijaitsi erään tärkeän Itämereltä Välimerelle johtavan [[meripihkareitti|meripihkareitin]] päässä. Myyttisen Eridanuksen mukaan on nimetty myös tähdistö.
== Lähteet ==
| |||