Wikipedia

Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 80.223.109.129 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 46.132.86.82 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
BEOJ->BAOJ (virhe), johdannon virke siirretty sopivampaan artikkeliin "tyypin 1 diabetes"
Rivi 18:
Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksi [[asidoosi]]ksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksi [[munuaisten vajaatoiminta]]an tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/>
 
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500&nbsp;000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80 prosenttia kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7,5–8 prosenttia Suomen diabeetikoista.<ref name=d/>
 
Ykköstyypin diabeteksen maailmanlaajuisessa esiintyvyydessä ei tapahtunut muutoksia 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta sairaus alkoi yleistyä 1950-luvulla siten, että vuosisadan lopussa kasvua oli jo kolme prosenttia vuodessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Francesco Maria Egro|Otsikko=Why is type 1 diabetes increasing?|Julkaisu=Journal of Molecular Endocrinology|Ajankohta=2013-08-01|Numero=1|Sivut=R1–R13|Doi=10.1530/JME-13-0067|Issn=1479-6813|www=https://jme.bioscientifica.com/view/journals/jme/51/1/R1.xml|Kieli=en-US}}</ref>
 
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]]. Se voi ilmetä [[Villieläin|villi]]- ja [[Kotieläin|kotieläimillä]]. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat [[koira]]t, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja [[kissa]]t, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Niaz et al|Otsikko=Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach|Julkaisu=Veterinary World|Ajankohta=2018|Vuosikerta=11|Numero=4|Sivut=410–422|Pmid=29805204|Doi=10.14202/vetworld.2018.410-422|Issn=0972-8988|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5960778/}}</ref>
Rivi 206 ⟶ 204:
 
==Maailmanlaajuinen diabetespäivä==
Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään [[Frederick Banting]]in syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain. Banting löysi [[insuliini]]n yhdessä [[Charles Best]]in kanssa. Diabetespäivää vietettiin ensi kerran 1991 ja sen keksi [[Kansainvälisen diabetesliitto]] (IDF) ja [[Maailman terveysjärjestö]] diabeteksen yleistymisen takia. [[Yhdistyneet kansakunnat]] (YK) tunnusti sen viralliseksi muistopäiväksi 2006.<ref name=x>{{Lehtiviite|Tekijä=E Silva|Otsikko=World diabetes day|Julkaisu=BEOJBAOJ Diabetes|Ajankohta=2017|Vuosikerta=3|Numero=2|www=https://www.researchgate.net/publication/317003906_World_Diabetes_Day}}</ref> Suomessa [[Diabetesliitto]] pitää ”valtakunnallisen diabetespäivän” joka marraskuussa ja järjestää opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/ammattilaiset/valtakunnallinen_diabetespaiva|nimeke=Valtakunnallinen diabetespäivä – Diabetesliitto|viitattu=2019-12-05}}</ref>
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Diabetes”