Ero sivun ”Silmu” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 vuosi sitten
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.93.199.33) ja palautettiin versio 16388983, jonka on tehnyt Nucatum amygdalarum
(Kirjoitusvirhe.)
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.93.199.33) ja palautettiin versio 16388983, jonka on tehnyt Nucatum amygdalarum)
'''Silmu''' ({{K-la|gemma}}) on [[versokasvit|versokasvien]] kehityksensä alussa oleva [[verso]]. Sen keskellä sijaitsevaa [[kasvupiste]]ttä ympäröivät [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] aiheet, jotka ovat painuneet tiiviisti toisiaan vasten.<ref name="Suomalainen">''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana silmu.</ref><ref name="Factum">''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana silmu.</ref> Useilla [[laji|lajeilla]] silmun ja siitä kehittyvän verson välillä ei ole yksiselitteistä kasvullista rajakohtaa. Selvin ero niiden välillä on viileiden ja kuivien vyöhykkeiden [[puu|puihin]] [[kasvukausi|kasvukauden]] lopulla muodostuvissa talvisilmuissa. Niissäkin on usein verraten kehittyneitä verson osia, kuten kukkasilmuissa [[kukka|kukkien]] aiheita.<ref name="Uusi">''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana silmu.</ref> Lehdettömän [[puuvarsi|puuvartisen]] kasvin voi tunnistaa silmuista.<ref name="Suomalainen" />
 
''Silmuasento'' eli ''vernaatio'' tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Sun mutsisSilmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen.<ref name="OSE" /> Se on eri taksonomisilla ryhmillä niille luonteenomaisella tavalla erilainen<ref>WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 202, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-</ref>. ''Silmulimitys'' tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.<ref name="OSE">''Otavan suuri ensyklopedia,'' Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.</ref>
 
Silmun uloin kerros koostuu usein [[lehtilapa|lavattomista]] ja kovapintaisista [[suomu (kasvitiede)|silmusuomuista]], jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. ''plumula'') on [[siemen]]en [[alkio]]ssa. Sijainnin perusteella on nimetty [[varsi|varren]] [[latva (kasvitiede)|latvassa]] tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] jokaisessa [[lehtihanka|lehtihangassa]] oleva hankasilmu ja [[juuri]]en juurisilmut.<ref name="Suomalainen" /> Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.<ref>[[Rauno Tirri]] et al.: ''Biologian sanakirja,'' Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.</ref> Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi [[kuusamat|kuusamilla]] ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa [[sahramit|sahramien]] [[mukula]]ssa.<ref name="Suomalainen" /> Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai [[kasvulehti]]en laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.<ref name="Factum" /> Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa [[ruskolilja]]lla ja [[nurmitatar|nurmitattarella]].<ref name="Suomalainen" /> Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä [[kasvin talvehtiminen|talvehtiakseen]] pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.<ref>''Facta 2001,'' WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.</ref> Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi [[kilpukka]]an, [[vidat|vitaan]] ja [[isovesiherne]]eseen.<ref name="OSE" />