Ero sivun ”Märkäjärvenmaa” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: '''Märkäjärvenmaa''' on Sastamalan Suodenniemellä Märkäjärven itäpuolella sijainnut vanha eräpalsta. Sen pinta-ala on lähes 16 neli... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 29. maaliskuuta 2020 kello 22.17
Märkäjärvenmaa on Sastamalan Suodenniemellä Märkäjärven itäpuolella sijainnut vanha eräpalsta. Sen pinta-ala on lähes 16 neliökilometriä.
Märkäjärvenmaan sijainti
1700-luvun isojakokartassa Märkäjärvenmaan rajoina ovat pohjoisessa Toijasjoki ja lännessä Märkäjärvi ja Makkosen kylän raja. Etelässä alueen rajalinja kulkee suorana viivana Makkosen itäisenä rajapisteeltä Jylhänkiveltä[1] Ruskeenjärven pohjoisrannassa olevan ojan suuhun. Rajalinja ylittää järven ja kääntyy sen eteläpäästä jälleen viivasuorana Rajakalliolla olevalle Hämeenkyrön ja Sastamalan rajalle, joka rajaa aluetta idässä Toijasjoelle saakka.[2]
Nykyisin Märkäjärvenmaan alue muodostaa Lahdenperän kylän eteläosan. Alueen kaakkoisosa on Mouhijärven pitäjän alueella.
Märkäjärvenmaan syntyvaiheet
Eräpalsta sijaitsi Rautavedeltä Pohjanlahdelle Suodenniemen pitäjän halki johtaneen vanhan eräreitin varrella.[3] Erävaltauksen muodostumisen ajankohta tai alkuperäinen koko eivät ole tiedossa, mutta ensimmäinen sitä koskeva asiakirjamaininta on noin vuodelta 1450, kun Märkäjärvenmaa mainitaan Turun tuomiokirkon mustaan kirjaan sisältyvässä Satakunnan erämaiden luettelossa.[4]
Märkäjärvenmaa kuului Mouhijärven Hyynilän kylän Toijasen ja Murron kylän Saksan taloille niin, että Toijanen omisti siitä 2/3 ja Saksa 1/3.[5]
Asutuksen leviäminen Märkäjärvenmaahan
Märkäjärvenmaa erotettiin Toijasen ja Saksan maista liikamaana isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla. Alueen kooksi laskettiin tuolloin 2630 tynnyrinalaa ja sinne oli jo perusteilla uudisasutusta. Hujulahden uudistila perustettiin Saksan omistamalle alueelle vuonna 1787. Isommalle Toijasen omistamalle maalle perustettiin puolestaan neljä tilaa: Sillanpää, Marjamäki, Pirttijärvi ja Rantala.[6]
Märkäjärvenmaan myöhemmät vaiheet
Märkäjärvenmaa jakautui Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien kesken niin, että valtaosa alueesta jäi Suodenniemen puolelle rajaa. Alueella on tosin edelleen sekä Hyynilän että Murron kyliin kuuluvia vanhoja ulkopalstoja. Nykyisin Märkäjärvenmaa on kokonaan Sastamalan kaupungin alueella. Alue on laajasti asutettu, se on valtaosin maa- ja metsätalouden käytössä ja sitä halkoo tiheä tieverkko.
Lähteet
- ↑ Nimiarkisto: Jylhänkivi (Kotus, 1986). Räty, Leena. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6992447. Viitattu 29.3.2020.
- ↑ Hall Daniel: Märkäjärvenmaan isojakokartta 1781. Kansallisarkisto. Viitattu 29.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Veteen piirretty valtatie Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.4.2014. Viitattu 29.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo:Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, s. 265-266. Viitattu 29.3.2020.
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 248. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 248. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)