Ero sivun ”Helsingin yliopiston Kumpulan kampus” versioiden välillä

historiaa
(historiaa)
== Historia ==
 
1970-luvulla Helsingin yliopiston hajasijoittamisesta keskusteltiin runsaasti, ja jopa koko yliopiston siirtämistä Viikkiin ehdotettiin. Lopulta ratkaisuksi muodostui hajasijoittaminen, jossa lääketieteelliset toiminnot sijaitsevat [[Meilahti|Meilahdessa]], maatalous-metsätieteelliset [[Viikin tiedepuisto|Viikissä]] ja matemaattis-luonnontieteellisille aloille rakennettaisiin oma uusi kampus Kumpulaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Arola, Heikki|Otsikko=Kumpulan rakentamiseen ensi vuosikymmenellä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=7.6.1976|Sivut=12|Julkaisija=|www=https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1976-6-7/12}}</ref> Lopullinen päätös [[Pikku Huopalahti|Pikku Huopalahden]] ja Kumpulan välillä tehtiin vuonna 1974. Kumpulaan päädyttiin, sillä Pikku Huopalahden maaperän koettiin olevan liian liejuinen.<ref name=":0">Pakkala, Pekka: ''Metsäyliopistosta kaupungin osaksi''. Teoksessa ''Yliopistoa rakentamassa'', Helsingin yliopisto, 2010. {{ISBN|978-952-10-6185-1}}.</ref>
Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätös oli ratkaisu pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulan mäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi.
 
Alueen kaavasta järjestettiin 1970-luvun lopulla arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti [[Arto Sipinen|Arto Sipisen]] ehdotus ''Napanuora''. Ehdotusta ei kuitenkaan käytetty suoraan, vaan se oli ennemmin lähtötilanne josta suunnitelmaa muokattiin huomattavasti, ja erityisesti vasta 2000-luvun alussa valmistuneet rakennukset ovat varsin kaukana alkuperäissuunnitelmasta.<ref name=":0" />
 
Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätös oli ratkaisu pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulan mäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi.
 
Kampuksen ensimmäinen rakennus oli fysiikan laitoksen kallioon louhittu kiihdytinlaboratorio, joka valmistui 1981<ref name="hasse">{{Lehtiviite | Tekijä = Sommers, Sanna | Otsikko = Kadunnimisekoilu maustaa fysiikan laitoksen avajaisia | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.9.2001 | Sivut = B2 }}</ref>. Kasvitieteellisen puutarhan rakennustyöt aloitettiin 1987. Kampuksen kolmesta suuresta laitosrakennuksesta Chemicum-rakennus valmistui 1995, Physicum-rakennus 2001<ref name="hasse"/> ja Exactum-rakennus 2004. Ilmatieteen laitoksen toimitalo Dynamicum valmistui 2005. Kampusalueen viimeisenä osana valmistui kasvitieteellinen puutarha, joka avattiin kesällä 2009.
5 904

muokkausta