Ero sivun ”Fruktoosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14:
}}
[[Tiedosto:Table fructose.JPG|thumb|200px|Hedelmäsokerista valmistettua kidesokeria.]]
'''Fruktoosi''' eli '''hedelmäsokeri''' ([[Hiili|C]]<sub>6</sub>[[Vety|H]]<sub>12</sub>[[Happi|O]]<sub>6</sub>) on [[sokerit|sokeri]], jota esiintyy [[hunaja]]ssa ja kaikissa [[Hedelmä (ruoka)|hedelmissä]]. Ihminen maistaa hedelmäsokerinfruktoosin noin kaksi kertaa niin makeana kuin [[sakkaroosi]]<nowiki/>n eli tavallisen ruokosokerin, joka koostuu hedelmäsokeristafruktoosista ja glukoosista.
 
HedelmäsokerinFruktoosin [[moolimassa]] on 180,2&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] (hajoaa) 103–105&nbsp;°C, [[itsesyttymislämpötila]] 360&nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 57-48-7.
 
Toisin kuin [[glukoosi]] eli rypälesokeri, hedelmäsokeri voi [[metabolismi|metabolisoitua]] ihmisillä ainoastaan [[maksa]]ssa. Kun ruokosokeri pilkkoutuu [[ruoansulatus]]elimistössä, siitä syntyy hedelmäsokeriafruktoosia ja glukoosia.
 
== Valmistus ==
HedelmäsokeriaFruktoosia valmistetaan kromatografisen erotuksen, hydrauksen, kiteytyksen ja ioninvaihdon avulla esimerkiksi sokerijuurikkaasta. HedelmäsokerinFruktoosin teollinen valmistus on suomalainen keksintö, ja hedelmäsokerinfruktoosin kaupallinen tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopun Suomessa. Sitä valmistettiin suomalaisesta sokerijuurikkaasta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2-ksylitoli/|nimeke=Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta|tekijä=|julkaisu=www.puunjalostusinsinoorit.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
HedelmäsokerinFruktoosin valmistetus aloitettiin vuonna 1968 [[Sucros|Suomen Sokeri Oy]]:n Kotkan tehtaalla. Noin 90 prosenttia tehtaan tuottamasta hedelmäsokeristafruktoosista meni vientiin vuonna 2011<ref name=":0" />.
 
== Terveysvaikutukset ==
HedelmäsokerinFruktoosin terveysvaikutuksia alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa esimeriksi Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella. Hedelmäsokerifruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2-ksylitoli/|nimeke=Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta|tekijä=|julkaisu=www.puunjalostusinsinoorit.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, sillä sen [[glykeeminen indeksi]] on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli ruokosokeriin (65) tai perinteiseen suomalaiseen ruisleipään (68)<ref name="Atkinson2008">Atkinson et. al.: [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values]. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.</ref>. HedelmäsokeriFruktoosi imeytyy sen vuoksi vuoksi hitaammin vereen kuin esimerkiksi tavallinen sokeri, joten se ei aiheuta nopeita [[verensokeri|verensoker]]in heilahtelua. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin [[diabetes|diabeetikoille]] ja pitää myös näläntunnetta pidempään poissa. Vaikka hedelmäsokerinfruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jaa pienemmäksi kuin sokerista saadun, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.2-ksylitoli/|nimeke=Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta|tekijä=|julkaisu=www.puunjalostusinsinoorit.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
2000-luvulla on alettu kuitenkin julkaista tutkimuksia, joiden mukaan hedelmäsokerifruktoosi saattaa altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, [[rasvamaksa]]lle ja [[Aikuistyypin diabetes|kakkostyypin diabetekselle]] sekä hidastaa oppimista ja heikentää muistia. HedelmäsokeriFruktoosi saattaa olla myös muita sokereita lihottavampaa, koska se ei tuota niiden tavoin kylläisyyden tunnetta. On esitetty, että hedelmäsokerifruktoosi olisi tämän vuoksi jopa ruokosokeria haitallisempaa. Myös ruokosokeri sisältää hedemäsokeria, mutta sen sisältämä glukoosi lieventäisi edellä mainittuja hedelmäsokeriinfruktoosiin liittyviä riskejä.<ref name="hs">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1359524662883|Nimeke=Fruktoosi onkin vaarallista|Tekijä=Kaaria, Satu|Julkaisu=HS.fi|Ajankohta=31.1.2013|Viitattu=1.2.2016}}</ref>
 
Hedelmissä on yleensä alle puolet hedelmäsokeriafruktoosia lopun ollessa lähinnä glukoosia eli hedelmissä on siis suhteellisen paljon verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia. Hedelmät nostavat verensokeria kuitenkin hitaammin kuin esimerkiksi ruokosokerista ja vedestä valmistettu liuos, koska ne sisältävät [[Ravintokuitu|kuituja]].<ref name="hs" />
 
== Katso myös ==
Rivi 43:
* [[Fineli]]:[http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2172&lang=fi Fruktoosin lähteet ruoka-aineissa]
* [http://www.kvtietopankki.fi/oireyhtymat/f/fruktosemia Rinnekoti-Säätiö, KV-tietopankki: Fruktosemia]
* [http://www.liberherbarum.com/In0132.HTM Liber Herbarum II: Luettelo hedelmäsokeriafruktoosia eli fruktoosia sisältävistä kasveista]
* [http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?sid=3395 PubChem: Fructose] {{en}}
* [http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?cpd+C00095+-kcf KEGG: D-Fructose] {{en}}