Ero sivun ”Sylvi-Kyllikki Kilpi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vaalipiiriluokat ja vuosilukukorjaus
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
laaj lähteen muk, kh, pois punalinkki
Rivi 19:
'''Sylvi-Kyllikki Kilpi''' (alk. '''Sylvia-Kyllikki Brink''', vuoteen 1920 '''Sinervo'''; [[23. huhtikuuta]] [[1899]] [[Helsinki]] – [[22. helmikuuta]] [[1987]] Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja.
 
Kilpi oli kansanedustaja vuosina 1934–1958. Hän edusti aluksi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:tä]], mutta siirtyi vuonna 1946 [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon]] samanaikaisesti [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] kanssa <ref name=uola />. Hän oli lisäksi kuudesti [[Suomen presidentinvaali|presidentinvaalin valitsijamies]]. Koulutukseltaan hän oli filosofian kandidaatti ([[1928]]).
 
Kilpi oli vuodesta 1920 naimisissa vasemmistolaisen poliitikon ja lehtimiehen [[Eino Kilpi|Eino Kilven]] kanssa. Puoliso toimi vuosikymmenten ajan sosiaalidemokraattisena lehtimiehenä, mutta hän vaimonsa vaikutuksesta hän siirtyi SKDL:n riveihin.<ref name=uola>{{Kirjaviite | Tekijä= Uola, Mikko| Nimeke= Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 | Sivu= 58, 335, 355| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva Kustannus Oy| Vuosi=2013| Isbn=978-952-492-768-0 }}</ref>
 
== Varhaisvaiheet ==
Rivi 33:
Kilpi kuului aluksi SDP:n sisällä [[Väinö Tanner]]in kannattajiin. Tässä ominaisuudessa hän vaikutti erityisesti [[Suomen sosialidemokraattinen työläisnaisliitto|Sos.dem. Työläisnaisliiton]] puheenjohtajana vuodet 1939–1942.
 
Sodan aikana Kilpi osallistuituki aktiivisesti [[juutalainen|juutalaistenjuutalaisia]] ja muidenmuita natsien vainoamienvainoamia avustamiseenihmisiä. Muun muassa [[Bertolt Brecht]] perheineen oleskeli Kilven kotona pakomatkallaan Saksasta USA:han. Kilpi vastusti onnistuneesti [[Suomen Valtiollinen poliisi|Valtiollisen poliisin]] johtajan [[Arno Anthoni]]n johtamaa hanketta lähettää Suomeen paenneita juutalaisia Saksaan.
 
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|Kilpi (kolmas vasemmalta) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]]
Kilpi kuului [[jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheissa ns. [[rauhanoppositio]]on. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosiaalidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Hän oli [[ääniharava]] vuoden [[Eduskuntavaalit 1945|1945 eduskuntavaaleissa]] {{Luku|12000}} äänellä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kalemaa, Kalevi | Nimeke = Sylvi-Kyllikki Kilpi – Sörnäisten tyttö | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo-Helsinki-Juva | Vuosi = 1992 | Sivut = 224 ja 238 | Isbn = 951-0-17632-X}}</ref> Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen]]. SYP oli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään. Hän oli yksi SKP/SKDL:n sisäpiiriläisistä muun muassa [[Kemin veritorstai|Kemin veritorstain]] tapahtumissa<ref name=uola />.
 
Kilpi toimi myös [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seuran]] puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset ''Sörnäisten tyttö'' (1963), ''Sörnäisten tytön vaellusvuodet'' (1965), ''Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä'' (1966).
Rivi 46:
* Lenin ja suomalaiset (1959)
* Sörnäisten tyttö: Päiväkirja (1963)
* Sörnäisten tytön vaellusvuodet, elämää: 1920–luvullaElämää 1920-luvulla (1965)
* Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä : Tapahtumia 1930-luvulta (1966)
 
== Lähteet ==