Ero sivun ”Ensimmäinen mantereen ylittävä rautatie” versioiden välillä

Radan eri osuudet rakensi kolme yksityistä yhtiötä: alku­peräinen [[Western Pacific Railroad (1862–1870)|Western Pacific Railroad]] rakennutti [[Oakland]]in ja [[Sacramento]]n välisen 212 kilometrin pituisen osuuden [[Kalifornia]]ssa, [[Central Pacific Railroad]] 1&nbsp;110 kilometrin pituisen osuuden Sacramentosta [[Promontory Summit]]iin [[Utah]]iin ja [[Union Pacific Railroad Company]] Council Bluffsin ja Promontory Summitin välisen 1746 kilometrin pituisen osuuden.<ref name="ExecOrder" /><ref name=Cooper /><ref name=Appleton /><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Bruce C. Cooper | Nimeke = Riding the Transcontinental Rails: Overland Travel on the Pacific Railroad 1865–1881 | Sivu = 11 | Julkaisija = Polyglot Press | Julkaisupaikka = Philadelphia | Tunniste = ISBN 1-4115-9993-4 | www = http://cprr.org/Museum/Riding_the_Rails_Intro.html}}</ref><ref>{{kirjaviite | Nimeke = Appleton's Railway and Steam Navigation Guide | Sivu = 236 | Julkaisija = Appleton & Co | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 1870}}</ref> Nykyisin veturit ja rautatievaunut ovat paljon raskaampia kuin alkuperäisen Pacific-radan rakentamisen aikaan, ja myös kiskot ovat tukevampia ja vahvempia, usein yhteen hitsattuja. Vuonna 1865 teräksiset kiskot olivat vastikään tulleet käyttöön, kun teräksen valmistuksessa olivat tulleet Yhdysvalloissa käyttöön [[Bessemer-prosessi|Bessemer-]] ja [[Siemens-Martin-prosessi]]t. Niiden avulla valmistettiin teräskiskoja, jotka olivat paljon kestävämpiä ja pitkäikäisempiä kuin rautaiset. Sellaisia ei kuitenkaan käytetty ensimmäisellä Amerikan mantereen ylittävällä radalla, joka pyrittiin rakentamaan niin nopeasti ja niin pienin kustannuksin kuin mahdollista. Teräskiskojen edut eivät vielä olleet selvillä. Kiskoja, ratapölkkyjä ja siltoja jouduttiin uusimaan sitä mukaa kuin ne kuluivat ja rautatie tuotti tarvittavan määrän tuloja. Varsinkin kaarteissa kiskot jouduttiin uusimaan yllättävänkin pian.

 

 

Alkuperäisistä ratakiskoista osa oli 30 [[jalka (mittayksikkö)|jalan]] (9,1 metrin) pituisia ja 560 [[pauna]]n (250 kilogramman) painoisia, osa taas 15 jalan (4,55 metrin) pituisia ja 280 paunan (125 kg) painoisia. Säilyneissä kuvissa näkyy etupäässä lyhempiä kiskoja, mutta pidempiäkin käytettiin sikäli kuin niitä oli saatavissa, varsinkin kaarteissa, joissa suuri pituus teki helpommiksi taivuttaa ne [[sorkkarauta|sorkkaraudalla]] tarkoitetun muotoisiksi.