Ero sivun ”Folkmusiikki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjasta laajennusta |
|||
Rivi 1:
'''Folkmusiikki''' on [[kansanlaulu]]a muistuttavaa laulumusiikkia.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|folkmusiikki}}</ref> Sitä esitetään usein [[Akustinen kitara|akustisen kitaran]] säestyksellä, ja sen sanoitukset ovat oleellisessa osassa ja usein kantaaottavia. Folkmusiikista tuli suosittua Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa.
==Historia==
Folkmusiikin tyyli perustuu Pohjois-Amerikan [[Appalakit|Appalakkien]] kansanballadeihin. Niissä yhtä tai useampaa laulajaa säestivät akustiset kitarat ja muut kitarankaltaiset soittimet, ja laulujen sanoitukset käsittelivät usein vakavia ja todellisia asioita, kuten rahaa, työpaikkoja, rakkautta, kuolemaa sekä yhteiskunnallisia asioita kuten sotaa ja epäoikeudenmukaisuutta.<ref name=stuessy>{{Kirjaviite | Tekijä = Stuessy, Joe | Nimeke = Rock and Roll: Its History and Stylistic Development | Vuosi = 2009 | Sivu =65–69, 132–141 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pearson Prentice Hall | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 0136010687 }}</ref>
[[Kuva:Woody Guthrie NYWTS.jpg|thumb|upright|[[Woody Guthrie]]]]
Myös Britteinsaarten englantilais-kelttiläiseen musiikkiperinteeseen nojautuva folk on kansainvälisesti suosittua. Muissa maissa on omia folkmusiikkisuuntauksiaan, jotka perustuvat paikalliseen kansanmusiikkiin tai angloamerikkalaisen folkin jäljittelyyn. ▼
Vaikka folkmusiikista tuli suosittua vasta 1960-luvun taitteessa, trendi oli alkanut jo 1940-luvulla, jolloin [[Pete Seeger]]in ja [[Woody Guthrie]]n kvartetti [[The Almanac Singers]] aloitti. Vasemmistolaisen yhteiskuntakriitikon Guthrien laulut kertoivat [[Suuri lama|suuren laman]] vuosista 1930-luvulla, toisesta maailmansodasta ja ammattiyhdistysliikkeestä. Hänen tunnetuin laulunsa on ”[[This Land Is Your Land]]”. Almanac Singers vaihtoi nimekseen The Weavers ja sai Guthrien lähdettyä 1950-luvun alussa joitain laulujaan poplistoille. Pete Seegeristä tuli soolourallaan merkittävä folklaulaja 1960-luvulla.<ref name=stuessy />
Folkmusiikin suosio oli marginaalista vielä 1950-luvun lopulle asti. Vuonna 1957 [[Harry Belafonte]]n tunnetuksi Yhdysvalloissa tekemä karibialainen [[Calypso (musiikki)|calypso]] innoitti joitain yhdysvaltalaisia folkmuusikkoja, kuten [[The Kingston Trio]]a, joka sai seuraavana vuonna hitin folklaulullaan ”Tom Dooley”. [[Tom Dooley|Hirtetystä murhaajasta]] kertovan laulun sanoitukset olivat paljon vakavammat kuin 1950-luvun poplaulujen sanat yleensä, ja joidenkin yhtyeen kappaleiden sanoitukset ennakoivat seuraavan vuosikymmenen protestilauluja. Siististi pukeutuneen ja korkeasti koulutetun The Kingston Trion aloittamaa folktyyliä on kutsuttu kaupunkilaisfolk-revivaliksi. He saivat useita jäljittelijöitä, jotka menestyivät myös hittilistoilla.<ref name=stuessy />
[[Kuva:Peter, Paul and Mary publicity photo.jpg|upright|thumb|left|[[Peter, Paul and Mary]]]]
Seuraava vaihe folkmusiikissa alkoi [[Peter, Paul and Mary]] -trion myötä. Heidän kahdeksasta albumistaan seitsemän myi kultaa vuosien 1962–1969 välillä. Trion tyyli oli partoineen [[beatnik]]mäinen eikä yhtä siloinen kuin muiden senaikaisten folkyhtyeiden. Trion ensimmäisen albumin kansiteksteissä esiintyy alkavan folkin vastakulttuuriliikkeen avainsanoja, kuten ”vilpittömyys”, ”autenttisuus”, ”Totuus”, ”Hyvyys”, ”hyve” ja ”rehellisyys”. Heidän musiikkinsa ei ollut suunnattu teineille vaan ajatteleville opiskelijoille ja nuorille aikuisille, jotka kuuluivat dynaamiseen uuteen ja nuorekkaaseen sukupolveen. Folkmusiikin ympärille alkoi kasvaa liike, jossa opiskelijat kokoontuivat kahviloihin kuuntelemaan runoilijoita ja akustisella kitaralla itseään säestäviä laulajia, joilla oli jotain sanottavaa. Liikkeeseen kuului myös yhteiskunnallista toimintaa kuten protestimarsseja.<ref name=stuessy />
[[Kuva:Joan Baez Bob Dylan.jpg|thumb|[[Joan Baez]] ja [[Bob Dylan]]]]
1960-luvun alun Yhdysvaltain yhteiskunnallisia kysymyksiä olivat muun muassa [[Vietnamin sota]] ja [[Kansalaisoikeusliike|mustien kansalaisoikeudet]], ja folklaulajat käsittelivät näitä aiheita lauluissaan. Suosioon nousi joukko vallankumouksellisia folklaulajia, joista tunnetuimpia ovat [[Bob Dylan]] ja [[Joan Baez]]. Dylan julkaisi ensimmäisillä albumeillaan useita folkmusiikin tunnetuimmiksi nousseista kappaleista, kuten ”[[Blowin’ in the Wind]]” ja ”[[A Hard Rain’s a-Gonna Fall]]”. Hänen protestilaulukautensa kesti vain muutaman vuoden, ja vuonna 1965 hän alkoi siirtyä akustisesta folkmusiikista rockmusiikkiin.<ref name=stuessy />
Akustista folkia seuranneen [[folkrock]]in tunnetuimpia edustajia 1960-luvulla olivat esimerkiksi [[The Byrds]], [[The Mamas & the Papas]], [[Simon & Garfunkel]], [[Donovan]] ja [[Buffalo Springfield]].<ref name=stuessy />
==Muualla maailmassa==
▲Myös Britteinsaarten englantilais-kelttiläiseen musiikkiperinteeseen nojautuva folk on kansainvälisesti suosittua. Muissa maissa on omia folkmusiikkisuuntauksiaan, jotka perustuvat paikalliseen kansanmusiikkiin tai angloamerikkalaisen folkin jäljittelyyn.
===Suomessa ja Ruotsissa===
1960-luvun lopulla folk oli suosittua myös
==Piirteitä==
▲1960-luvun lopulla folk oli suosittua myös [[Suomi|Suomessa]]. Tunnetuin kotimainen folklevytys tuolta ajalta lienee Buffy Sainte-Marien säveltämän Universal Soldier -laulun [[Hector]]in suomenkielinen versio ”[[Palkkasoturi (kappale)|Palkkasoturi]]”. Myös Bob Dylanilta vaikutteita ottanut [[Irwin Goodman]] tunnettiin protestilauluja esittävänä folk-artistina. Suosituimmat suomalaiset folkyhtyeet olivat [[Cumulus (yhtye)|Cumulus]] ja [[Hootenanny Trio]], kun taas [[Ruotsi]]ssa folkmusiikin huippunimi oli 1960-luvulla [[Hootenanny Singers]].
Folkmusiikki erosi 1950-luvun aikalaisistaan rockista ja [[rockabilly]]sta monella tavalla. Laulajat eivät koskaan huutaneet vaan lauloivat tarkan melodisesti ja äänensä halliten. Sanoitukset olivat tärkeitä ja ne lausuttiin selkeästi. Lauluissa oli usein kahden, kolmen tai neljän laulajan [[Harmonia (musiikki)|harmonia]]t. Melodiat muistuttivat [[country]]n ja [[Popmusiikki|popin]] melodioita. [[Blueskaava]]a ja popin I-vi-IV-V-sointukulkua vältettiin. Rytmin tarjosi kitara tai [[banjo]], joskus myös bassokitara, mutta rytmi ei ollut yhtä voimakas kuin rockissa.<ref name=stuessy />
==Tunnettuja folk-kappaleita==
Rivi 18 ⟶ 33:
*"Hey, That's No Way To Say Goodbye" ([[Leonard Cohen]])
*"This Land Is Your Land" ([[Woody Guthrie]])
*"[[Where Have All the Flowers Gone]]" ([[Pete Seeger]], [[The Kingston Trio]], [[Peter, Paul
*"[[Tom Dooley]]" ([[The Kingston Trio]])
*"[[Four Strong Winds]]" ([[Ian Tyson]])
*"Universal Soldier" ([[Buffy Sainte-Marie]], [[Donovan]], suomeksi [[Hector]])
Rivi 30 ⟶ 45:
==Katso myös==
*[[
*[[Folkpunk]]
*[[Laulaja-lauluntekijä]]
*[[Maailmanmusiikki]]
| |||