Ero sivun ”Blueskaava” versioiden välillä

1 015 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
kirjasta uusiksi; jätän J. Karjalainen -maininnan, vaikka se on aika triviaa; kai "fraasi" on oikea suomenkielinen termi näille tahtiryppäille?
[katsottu versio][katsottu versio]
(fix)
(kirjasta uusiksi; jätän J. Karjalainen -maininnan, vaikka se on aika triviaa; kai "fraasi" on oikea suomenkielinen termi näille tahtiryppäille?)
'''Blueskaava''' on [[blues]]issa ja sitä uudemmassa [[Populaarimusiikki|populaarimusiikissa]] suosittu 12-tahtinen [[sointukulku]].
{{Lähteetön}}
'''Blueskaava''' on [[popmusiikki|popmusiikissa]] ja [[jazz]]musiikissa eniten käytetty [[sointukulku]].
 
Ennen kuin blueskaavalla alettiin 1920-luvulta lähtien viittaamaan 12-tahtiseen kaavaan, joka oli noussut bluesin kaavoista suosituimmaksi, bluesissa oli käytetty myös 8- ja 16-tahtisia kaavoja. Blueskaavasta tuli 1930-luvulla [[jazz]]in ja [[boogie woogie]]n peruskaava. 1930- ja 1940-luvuilla moni [[rhythm and blues]] -kappalekin käytti sitä, ja 1950-luvulla blueskaava oli käytössä monessa [[rock and roll]] -kappaleessa. Seuraavien vuosikymmenten [[rock]]musiikissakin sitä on toisinaan käytetty, mutta harvemmin kuin ennen.<ref name=stuessy>{{Kirjaviite | Tekijä = Stuessy, Joe | Nimeke = Rock and Roll: Its History and Stylistic Development | Vuosi = 2009 | Sivu = 22–25 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pearson Prentice Hall | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 0136010687 }}</ref>
Ensimmäinen tunnettu havainto blueskaavasta on vuodelta 1902. [[Blues]]musiikki perustuu hyvin pitkälle blueskaavan käyttöön. Muista musiikin lajeista varsinkin vanha [[jazz]]musiikki hyödyntää blueskaavaa usein. Samoin kaavaa voi kuulla myös menneiden vuosikymmenten [[rock]]musiikissa, [[surf]]musiikissa sekä [[rhythm and blues]] -tradition eri alalajeissa.
 
Blueskaavassa on 12 tahtia[[tahti]]a, joskinjoista siitäjokaisessa on helpponeljä tehdä[[Isku useampitahtisia variaatioita(musiikki)|isku]]a. Kaava perustuu sointujen I, IV ja V asteen sointukulkuun[[sointukulku]]un. Esimerkiksi [[A-duuristaduuri]]sta soitettuna blueskaavan soinnut ovatvoivat tällöinolla esimerkiksi AAAA DDAA EDAEEDAA.<ref (missä yksi kirjain tarkoittaa yhtä koko tahdin pituista sointua).name=stuessy />
 
Blueskaavan 12 tahtia jaetaan kolmeen [[Fraasi (musiikki)|fraasi]]in, jolloin jokaisessa fraasissa on neljä tahtia. Laulaja toistaa ensimmäisen fraasin melodian ja sanat ([[Säe|säkeen]]) toisessa fraasissa, joskin melodia tavallisesti muuntuu hieman. Kolmannessa fraasissa on eri sanat ja melodia. Yhden säkeistön kaava on siis A-A-B. On yleistä, että kunkin fraasin lauluosuus kattaa vain kaksi ensimmäistä tahtia, ja kaksi viimeistä tahtia ovat instrumentaalisia.<ref name=stuessy />
Lauletussa bluesmusiikissa lauletaan usein sama lause kaksi kertaa – ensin neljän ensimmäisen ja sitten neljän seuraavan soinnun aikana. Viimeiselle neljälle soinnulle tulee uusi lause. Toiseksi yleisin vaihtoehto on, että ensimmäiset neljä sointua muodostavat ikään kuin säkeistön, johon mahdutetaan paljon sanoja, ja loput kahdeksan sointua toimivat ikään kuin kertosäkeenä, joka toistuu läpi kappaleen.
 
Blueskaavaa käyttävässä kappaleessa on useita [[säkeistö]]jä, jotka kaikki noudattavat samaa kaavaa.<ref name=stuessy />
[[J. Karjalainen]] on tehnyt kappaleen ”Blueskaava” albumille ''[[Yö kun saapuu Helsinkiin]]'' (1982).
 
Blueskaavasta on useita muunnelmia. Joskus muunnellaan sointuja, joskus melodia- tai sanoitusrakennetta.<ref name=stuessy />
 
[[J. Karjalainen]] on kappaleessaan ”Blueskaava” (albumilla ''[[Yö kun saapuu Helsinkiin]]'', 1982) kuvaillut blueskaavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/musiikki/mu12/blues | Nimeke = Blues | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Peda.net, Kauhavan lukio | Viitattu = 25.3.2020 }}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
85 457

muokkausta