Ero sivun ”Novi Pazar” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p P
ajatusviivat lukujen väliin
Rivi 74:
Arkeologisia todisteita ihmisasutuksesta lähiseudulta on tehty 700-luvulta ennen ajanlaskun alkua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tonp.rs/historical-records/?lang=en | Nimeke = Historical records | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tourist Organization of Novi Pazar | Viitattu = 18.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lähellä nykyistä kaupunkia sijatsee myös [[Rooman valtakunta|roomalaisia]] [[kylpylä|kylpylöitä]] ja vuonna 1260 rakennettu [[Sopoćanin luostari]].<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Novi-Pazar | Nimeke = Novi Pazar | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 18.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Keskiajalla alue oli osa Serbian ydinalueen muodostanutta [[Raška]]a.<ref name="eoi" />
 
[[Osmanien valtakunta]] oli valloittanut nykyisen kaupungin alueen vuoden 1456 paikkeilla ja kaupungin perusti [[Sarajevo]]n kuvernööri [[Isa Beg]] vuonna 1460. Paikkaa kutsuttiin nimellä Yeñi Bāzār eli suomeksi "uusi [[basaari]]". Nimeä käytettiin erotuksena [[Trgovište]]stä, jonka turkinkielinen nimi oli Eski Bāzār. Kaupunki kasvoi perustamisensa jälkeen nopeasti. Hyvät tieyhteydet yhdistivät sen [[Dubrovnik]]iin, [[Niš]]iin, Sarajevoon ja [[Konstantinopoli]]in. Lähelklä sijaitsi myös [[rauta]]kaivoksia. [[Evliya Çelebi]] kirjoitti 1600-luvulla kaupungin käsittäneen esimerkiksi 23 [[moskeija]]a ja 5 [[madrasa]]a.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = Bearman, P. J.; Bianquis, Th.; Bosworth, C. E.; van Donzel, E.; Heinrichs, W. P. | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume XII (Supplement) | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 321-322321–322 | Selite = Volume XI - W—ZW–Z | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Koninklijke Brill, Leiden | ISBN = 90 04 13974 5 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Alkuaikojen kukoistui päättyi sotiin. [[Habsburgit|Itävalta]]laiset ja kapinoivat [[serbit]] hävittivät kaupunkia kahteen otteeseen vuosina 1689 ja 1737. Keskusvalta heikkeni sittemmin merkittävästi ja aluetta hallitsivat puoli-itsenäisesti paikalliset [[bey]]t. Alueella liikkui myös kulkutauteja. Maanviljely ja kaupankäynti taantui ja 1800-luvulle tultessa Novi Pazar oli jo varsin vähämerkityksellinen kaupunki. Toisaalta kaupunkiin tuli uusia muuttajia ja etenkin [[Serbia]]sta ja [[montenegro]]sta pakenevia muslimeja. Vuonna 1912 Serbian ja Montenegron joukot valtasivat koko [[Sandžak]]in, minkä jälkeen monet muslimit muuttivat Osmanien valtakunnan vielä jäljellä oleviin osiin. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana kaupunki kuului lyhyen aikaa vuosina 1941-19441941–1944 [[Italia]]n alaiseen niin sanottuun Suur-Albaniaan. Sodan jälkeen kaupungista tuli taas osa [[Jugoslavia]]a.<ref name="eoi" />
 
==Väestö==