Ero sivun ”Viikin tiedepuisto” versioiden välillä

Helsingin yliopistossa maatalousalan professuuri perustettiin jo vuonna 1896, ja alan korkein opetus siirtyi Helsinkiin [[Mustiala|Mustialasta]] vuonna 1906. Opetusta annettin aluksi [[Helsingin yliopiston keskustakampus|keskustassa]] ja koe- ja harjoitustoiminta tapahtui [[Jokiniemi|Jokiniemessä]].<ref name=":0">Muroke, Veijo: ''Viikin laitosrakennukset''. Teoksessa ''Yliopiston Helsinki'', s. 134-136. Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989. {{ISBN|951-875-148-X}}</ref>▼

1920-luvulla syntyi idea erillisen maatalousyliopiston perustamisesta, jota suunniteltiin aluksi [[Meilahti|Meilahteen]]. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, kun Meilahteen suunniteltiin jopa kilpaa erilaisia rakennushankkeita. Vuonna 1929 asetettiin kuitenkin [[A. K. Cajander|A. K. Cajanderin]] johtama komitea maatalousopetuksen edistämiseksi. Komitean aloitteesta maatalous-ja metsäopiston käyttöön varattiin useita tontteja keskustasta, joista kuitenkin rakennettiin ainoastaan [[Metsätalo]] vuonna 1939. Komitea kuitenkin sai aikaan myös sen, että Viikin ja Malminkartanon tilat luovutettiin yliopiston käyttöön vuonna 1931 korvaamaan Jokiniemen tilan menetystä 1923.<ref name=":0" />▼

Viikin alue lähti kehittymään sotien jälkeen, ja ensimmäisenä alueelle muutti suurempaa muuttoa ennakoiden kotieläintila vuonna 1946. [[Paavo A. Viding|Paavo A. Vidingin]] johtama komitea esitti virallisesti maatalouden opetusrakennuksia rakennettaviksi Viikkiin vuonna 1949, ja arkkitehtuurikilpailu alueesta järjestettiin jo samana vuonna. Kilpailulautakuntaan kuuluivat muun muassa [[Alvar Aalto]], [[Erik Lindroos]] ja [[Erkki Kivinen]]. Kilpailun ehdotuksissa oli erilaisia versioita siitä, tulisiko laitosrakennukset sijoittaa junaradan pohjois- vai eteläpuolelle. Kilpailun voittaneessa [[Veli Paatela|Veli Paatelan]] ehdotuksessa ''Succus fimi eguini'' ne olivat pohjoispuolella.<ref name=":0" />▼

Uusi tiedepuiston rakennuskausi kampuksen oheen alkoi 1990-luvulla. Ensimmäisen kerran uutta tiedepuistoa alettiin suunnitella 1980-luvun lopulla, mutta hanke hidastui kaupungin ja valtion välisiin maakauppaneuvotteluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003157966.html|nimeke=Viikin tiedepuisto lykkääntyy|tekijä=Juurus, Kati|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1992-07-10|julkaisija=|viitattu=2020-03-24}}</ref> Tiedekeskuksen tarkoitus oli yhdistää yksityistä sektoria ja yliopistoinnovaatiota, ja sen perustajaosakkaina olivat Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja [[Sitra (rahasto)|Sitra]]. Ensimmäinen uuden tiedekeskuksen rakennus 1B valmistui vuonna 1995 arkkitehtitoimisto [[Juhani Katainen|Juhani Kataisen]] suunnittelemana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003361823.html|nimeke=Viikin tiedepuistoon nousi ensimmäinen biokeskusrakennus|tekijä=Kotilainen, Heikki|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1994-08-30|julkaisija=|viitattu=2020-03-24}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003400750.html|nimeke=Biokeskus nousee vauhdilla Viikin tiedepuistoon|tekijä=Heiskanen, Riitta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1995-01-20|julkaisija=|viitattu=2020-03-24}}</ref>▼