Ero sivun ”Humanistiset tieteet” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkki Agricola-Suomen humanistiverkkoon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Akateemisessa maailmassa humanistiset tieteet ovat yksi kolmesta [[moderni]]n länsimaisen tieteen osa-alueesta.
== Humanistisia tieteitä erityisesti suomalaisessa kontekstissa ==
Suomessa [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Humanistinen|humanistiset tieteet ovat tutkintotasolla]] edustettuina [[Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|Helsingin]], [[Itä-Suomen yliopiston filosofinen tiedekunta|Itä-Suomen]], [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän]], [[Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta|Oulun]], [[Tampereen yliopisto|Tampereen]], [[Turun yliopiston humanistinen tiedekunta|Turun]] ja [[Vaasan yliopisto|Vaasan]] yliopistoissa sekä [[Åbo Akademi|Åbo Akademissa]]. Suomessa humanistista koulutusalaa määrittelee opettajankoulutus, sillä usea humanistinen oppiaine toimii pohjana erityisesti peruskoulun ja lukion aineenopettajakoulutuksessa; näin ollen kaikissa humanistisen koulutusalan sisältävissä yliopistoissa (Vaasan yliopistoa lukuun ottamatta) ovat edustettuina ainakin kielitieteet, kirjallisuustiede ja historia, jotka toimivat pohjana erityisesti [[Äidinkieli ja kirjallisuus|äidinkielen ja kirjallisuuden]], [[Toinen kotimainen kieli|toisen kotimaisen kielen]] ja vieraiden kielten ja [[Historia|historian]] aineenopettajakoulutuksessa. Humanistisessa koulutuksessa on havaittavissa myös erityisesti museoalan tarpeet (esimerkiksi taidehistoria, kansatiede) ja kääntäjäkoulutus.
Humanistiset tieteet voidaan jakaa usealla tavalla, ja niissä on Suomessakin on usein organisoitu laitos- tai oppiaineryhmäkaltaisten organisaatioiden mukaisesti
* [[Historia|''historiatieteisiin'']], joka useimmiten on jaettu ainakin Suomen (ja Pohjoismaiden) ja yleiseen historiaan,
* [[Kielitiede|''kielitieteisiin'']], joiksi katsotaan kieltä yleisesti tutkivaan ''yleisen kielitieteeksi'' ja yksittäisiä kieliä (ja sitä puhuvien kulttuuria) tutkiviksi tieteiksi, kuten
** [[fennistiikka]] ja [[fennougristiikka]]
** useat filologia- tai -kieli ja kulttuuri/kirjallisuus -päätteiset tieteet, esimerkiksi englanti, saksa (germaaninen), pohjoismaiset kielet (Suomessa ensisijaisesti ruotsin kieli, mutta myös norja, tanska, islanti), [[romaaninen filologia]] (ranska, espanja, italia, portugali), [[Klassillinen filologia|klassilliset kielet]]
*[[Kasvatustiede]]▼
** kielitieteisiin voidaan lukea myös ''puhetieteet'', kuten [[fonetiikka]], [[logopedia]] ja [[puheviestintä]]
* ''kulttuurien tutkimukseen'', jonka aloja ovat esimerkiksi
** [[
** [[folkloristiikka]]/perinteentutkimus
** [[kansatiede]]/etnologia
** [[kulttuuriantropologia]]
** [[museologia]]
*[[Taidehistoria (yliopistollinen oppiaine)|Taidehistoria]]▼
** [[
*''taiteiden tutkimukseen'', jonka aloja ovat esimerkiksi
**[[elokuva- ja televisiotutkimus]]
**[[estetiikka]]
**[[kirjallisuustiede]]
**[[musiikkitiede]]
**[[teatteritiede]]
Osa tieteistä on Suomessa jakautunut toisissa yliopistoissa humanistisiin, toisissa esimerkiksi yhteiskuntatieteisiin kuuluviksi; erityisesti tämä koskee [[Filosofia|filosofiaa]], [[Sukupuolentutkimus|sukupuolentutkimusta]] ja [[Mediatutkimus|median-]] ja [[Viestintätieteet|viestinnän tutkimusta]]. Lisäksi eri alojen historiatieteellistä tutkimusta tehdään esimerkiksi [[Teologia|teologian]] (kirkkohistoria) ja [[Yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteiden]] (poliittinen sekä talous- ja sosiaalihistoria) aloilla.
== Katso myös ==
* [[Humanistiset yliopistotutkinnot]]
* [[Ihmistieteet]]
▲*[[Kasvatustiede]]
* [[Luonnontiede|Luonnontieteet]]
*[[Psykologia]]
*[[Teologia]]
* [[Yhteiskuntatieteet]]
* [[Tekstuaalitieteet]]
|