Ero sivun ”Röntgendiffraktio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
typo + lisäyksiä + kuva commonssista, lisää kuvia kaivataan, niitä pitäisi tehdä
p linkin suorituksia + pieniä korjauksia
Rivi 6:
==Historia==
[[Kuva:Max_von_Laue.jpg|thumb|right|150px|Max von Laue]]
[[Wilhelm Röntgen]]in löydettyä röntgensäteilyn 1895 ei kestänyt kauan, että se jo löysi kaupallisia sovellutuksia. Röntgendiffraktio antoi kuitenkin odottaa itseään vuoteen [[1912]], jolloin [[Max von Laue]]n idean perusteella röntgensäteiden diffraktio kiteestä todennettiin kokeellisesti. Pian löydön jälkeen vuosina [[1913]] ja [[1914]] [[William Bragg|William Henry Bragg]] ja [[William Lawrence Bragg]] omalta osaltaan edistivät havainnon kehittämistä menetelmäksi. Laue sai löydöstä [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] [[1914]] ja Braggit [[1915]]. Laue-kuva tarkoittaa nykyään polykromaattisella röntgensäteilyllä otettua diffraktiokuviota yksittäiskiteestä. Braggien nimi taas jäi elämään [[Braggin laki|Braggin laissa]], johon röntgendiffraktion käyttö menetelmänä tänäkin päivänä suurelta osin perustuu. Laue sai löydöstä [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] [[1914]] ja Braggit [[1915]].
 
Myöhemmin röntgendiffraktiomenetelmän kannalta tärkeitä henkilöitä ovat olleen muun muassa [[Peter Debye]] ([[Nobelin kemianpalkinto]] 1936), [[Paul Scherrer]], ja vuonna 1962 Nobelin kemianpalkinnolla palkitut [[proteiini]]en [[röntgenkristallografia]]n kehittäjät [[Max Ferdinand Perutz|Max F. Perutz]] ja [[John Cowdery Kendrew|John C. Kendrew]].
Rivi 21:
 
===Millerin indeksit===
Röntgendiffraktiossa [[diffraktio]]maksimitdiffraktiomaksimit, joita kutsutaan heijastuksiksi, numeroidaan [[Millerin indeksit|Millerin indekseillä]] ''hkl''. Heijastuksen Millerin indeksi ''hkl'' vastaa [[kide|kiteessä]] heijastustasoa (''hkl'') ja suuntaa <nowiki>[</nowiki>''hkl''<nowiki>]</nowiki>.
 
===Braggin laki===
Rivi 28:
[[Kuva:Diffraction_sphere_de_resolution.png|thumb|150px|right|Ewaldin palloja 2-ulotteisessa käänteishilassa (katkoviivoilla).]]
===Käänteishila===
[[Käänteishila]] on reaaliavaruuden [[kidekiderakenne|hila]]n [[Fourier'n muunnos]]. Esimerkiksi tilakeskisen kuutiollisen hilan käänteishila on pintakeskinen kuutiollinen hila ja päinvastoin. Käänteishilan hilapisteiden etäisyydet ovat kääntäen verrannollisia reaaliavaruuden etäisyyksiin.
 
===Ewaldin pallo===
[[Ewaldin pallo]]n avulla voidaan selvittää käänteisavaruuden hilasta mitkä heijastukset kiteestä ovat sallittuja käytetyllä säteilyn aallonpituudella.
 
==Mittausgeometria==
==Mittausgeometriat==
Yleisimmät mittausgeometriat ovat laattamaisille[[röntgendiffraktometri]]llä näytteille käytetytmitatut symmetrinen läpäisy ja heijastus. Näissä menetelmissä näyte on laattamainen. Myös epäsymmetrisiä menetelmiä voidaan käyttää, mutta silloin diffraktiokuvioon tehtävät korjaukset ovat hankalampia. LäpäisymenetelmässäLäpäisygeometriassa sironnut säteily havaitaan yksiulotteisella ilmaisimella näytteen takaa ja heijastusgeometriassa samalta puolella kuin näytteeseen tuleva säteily. Näyte voi olla myös sylinterin muotoinen.
 
==Katso myös==
Rivi 54:
*[http://nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1962/index.html Nobelprize.org] Max F. Perutzin ja John C. Kendrewin Nobelin kemianpalkinto 1962 {{en}}
 
{{tynkä/Fysiikka}}
[[Luokka:Optiikka]]
[[Luokka:Materiaalifysiikka]]