Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

välejä
(vuosilukulinkkejä pois)
(välejä)
'''Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla '''viitataan Kaisaniemen ja/tai Kumpulan kasvitieteellisiin puutarhoihin, jotka kuuluvat [[Kasvimuseo|kasvimuseon]] ohella [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] [http://www.luomus.fi/fi/kasvitieteen-yksikko kasvitieteen yksikköön], jota johtaa dosentti Marko-Tapio Hyvärinen. Kasvitieteellinen puutarha ylläpitää tieteellistä elävien [[kasvi]]en kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten.
 
[[Kaisaniemi|Kaisaniemen]] puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään sen [[Kasvihuone|kasvihuoneissa]] kasvaa yli 800 [[Laji|kasvilajia]] ja ulkopuutarhassa 28002 800 eri alkuperää olevaa kasvia.
 
[[Kumpula]]n puutarhan rakentaminen käynnistyi vuonna 1987 ja se avattiin yleisölle vuonna 2009.
[[Tiedosto:Kaisaniemenranta2.JPG|thumb|Puutarhan laidalle Kaisaniemenrantaan 1990-luvulla siirretyt puutalot.]]
[[File:Kasvitieteellinenpuutarha.jpg|thumb|Uudistettu ulkopuutarha ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]]]]
Vuonna [[1763]] Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (tältä osaltaan nyk. [[Unioninkatu]]) varrelta ja perusti sille puutarhan. Vuonna 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin vuonna 1827 alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
 
=== Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet ===
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: vuonna 1889 valmistui suuri trooppinen, lasikattoinen palmuhuone ja vuonna 1896 muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui vuonna 1903 niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]] sekä professorin virka-asunto. Kasvimuseo toimii rakennuksessa edelleen. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan Kaisaniemenranta-kadun varteen siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä: kaksi [[Uudenmaankatu (Helsinki)|Uudenmaankadulta]] ja yksi Punavuorenkadulta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html | Nimeke = Helsingin niemen puutalot | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 7.10.2016}}</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä [[sypressi]]ä ja [[parananjättilumme|parananjättilumpeen]] siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 15001 500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat [[pakkanen|pakkaseen]]. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla, ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.
 
Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina 1996-1998. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossakin näyttely- ja tutkimuskäytössä.