Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä

855 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
infoa ja viitteet
(Näyttelijämallne, lähteiden tarkistusta ja korjausta, merkitty yksi {{404}}-lähde, auktoriteettitunnisteet, viilausta ja AM-linkkejä.)
(infoa ja viitteet)
| kuvankoko =
| kuvateksti = Tuire Orri kotonaan vuonna 1947.
| koko nimi = Tuire Sinikka Orri (oik. Tuire Orri-Björkell)
| syntymäaika = [[30. lokakuuta]] [[1918]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]
| sukulaiset =
| muut nimet =
| aktiivisena = 1937–1997
| merkittävät roolit = ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]''<br/>''[[Kyläraittien kuningas]]''
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
| imdb = 0650646
| elonet = 232304
| amg =
| tietokanta-os =
| tietok-nimi =
}}
'''Tuire Sinikka Orri''' (oik. '''Tuire Orri-Björkell''',; [[30.{{Syntymä- lokakuuta]]ja [[kuolinaika|30|10|1918]] |[[Helsinki]], [[Suomi]] – [[|26. elokuuta]] [[|8|2007]] |Helsinki, Suomi}}) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].
 
== Ura ==
'''Tuire Sinikka Orri''' (oik. '''Tuire Orri-Björkell''', [[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]], [[Suomi]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki, Suomi) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].
 
=== ElämäkertaOperettitähti ===
Tuire Orri aloitti uransanäyttelijänuran Virkamiesteatterissa,vanhempiensa jonkakannustamana. hänenAlkuun hän esitti [[Kultakutri]]a isänsä oliperustamassa perustanutVirkamiesteatterissa. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in, jossa hän niitti mainetta useissa [[operetti|opereteissa]]. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” saisaavutti sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}</ref>
 
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. LisäksiHän Orriesiintyi näyttelilisäksi monissaahkerasti suomalaisissasotasairaaloissa elokuvissaja vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningasYleisradio]]'',ssa.<ref jossaname="elonet">{{Verkkoviite hän| tekiOsoite maalaisroolin= viattomana Kervilän Annanahttps://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_232304%22&type=AllFields&sort=main_date_str+asc Hän| esiintyiNimeke sivuosissa=Tuire muunOrri muassa| elokuvissaTekijä ''[[Kersantilleko= Emma nauroi?]]''Rytkönen, ''[[KyökinSisko puolella]]''| jaJulkaisu ''[[Keinumorsian]]''.= NäyttämöuranElonet hän| lopettiJulkaisija ensimmäisen= aviomiehensäKansallinen vaatimuksestaaudiovisuaalinen lasteninstituutti ja| perheenViitattu vuoksi.= Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui jälleen perhesyistä lopettamaan 195021.3.2020 Hän opiskeli laulua [[Hanna Granfelt]]in opetuksessa.}}</ref>
 
=== Elokuvat ja radio ===
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvulla, keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
 
Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945. Merkittävät sivuosat hän teki muun muassa komedioissa ''[[Kyökin puolella]]'' ja ''[[Eulalia-täti]]'' vuonna 1940, sekä draamaelokuvissa ''[[Synnin puumerkki]]'' (1942) ja ''[[Keinumorsian]]'' (1943). Filmiuransa haastavimman ja kiitetyimmän roolin Orri teki musikaalissa ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941) laulajatar Sointu Järvisenä. Ainoan pääosansa hän teki maaseutukomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän näytteli viatonta Kervilän Annaa.<ref name="elonet"/>
Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}</ref>
 
Orrin kihlattu kuoli harjoituslennolla [[Parola]]ssa 13.&nbsp;maaliskuuta 1940. Muutama kuukausi tämän kuoleman jälkeen Orri lauloi ensimmäisen kerran [[tango]]n ”Tuo suru jonka sain”, josta tuli menestysiskelmä. Hän oli opiskellut laulua [[Hanna Granfelt]]in johdolla.<ref name="elonet"/>
 
Vuonna 1948 Orri siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän olisi halunnut jatkaa teatteri- ja elokuvauraansa, mutta hänen ensimmäinen aviomiehensä suhtautui asiaan kielteisesti eikä toinenkaan puoliso pitänyt ajatuksesta. Perhesyistä Orri joutui myös lopettamaan työnsä Radioteatterissa 1950.<ref name="elonet"/>
 
=== Paluu estradeille ===
 
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvun alussa. Vuonna 19971993 Orrihän levyttiesiintyi kappaleen[[Niilo ”TuoTarvajärvi|Niilo suruTarvajärven]] jonkaikäväntorjuntaillassa sain”ja sen jälkeen muun muassa [[Imatra]]n sotaviihteen päivillä. HänenVuonna aiempia1997 levytyksiäänOrri ovatlevytti ”Cowboysota-serenadi”aikana vuodeltatunnetuksi 1949tekemänsä jakappaleen ”Riihentontun”Tuo joulu”suru vuodeltajonka 1958sain”. Hän esiintyi vieläSamana vuonna 1997hän näytteli [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. HänOrri kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. &nbsp;elokuuta 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}</ref>
 
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20050913160324/http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424 | Nimeke = Huumori oli sota-asekin | Tekijä = Naskinen, Kari | Ajankohta = 13.9.2005 | Julkaisu = Uusi Lahti – Kaupunkilehti | Viitattu = 15.9.2007}}</ref>
 
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160806020724/http://www.hs.fi/muistot/a1364354525874 | Nimeke = Muistot – Tuire Orri-Björkell | Tekijä = Niiniluoto, Maarit | Ajankohta = 26.8.2007 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 15.9.2007}}
* [http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:1999-04-11,104:5:25900,1:0:0:0:0:0: Turun Sanomat] Luettu 15.9.2007{{404}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
9 989

muokkausta