'''Verhiö''' on [[kasvi]]n [[kukka|kukan]] osa, tarkemmin [[Kehälehtikehälehti|kehälehtien]] osa, joka muodostuu verholehdistä. Se on yleensä väriltään vihreä ja muodostuu kukan osista ensimmäisenä. Verhiön tehtävänä on suojella kukan nupun sisäosia. Siinä on yhteyttämiseen tarvittavia [[Viherhiukkanenviherhiukkanen|viherhiukkasia]] ja näin ollen kukan ollessa nupulla ravinteita voi kulkeutua verhiöstä kukkaan. Osalla kasveista verhiö on olemassa vielä [[Hedelmä|hedelmänhedelmä]]n kypsyessä, jolloin se suojaa hedelmää. Joillakin kasveilla kuitenkin verhiö surkastuu pois jo kukan aukeamisvaiheessa. Tiheäkukkaisissa kukinnoissa verholehdet ovat haivenmaisia, kuten [[mykerökukkaiset|mykerökukkaisilla]] kasveilla. Joillakin kasveilla, joilla on tiheä [[kukinto]], verhiö puuttuu kokonaan, kuten useilla [[sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasveilla]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 1.11.2014|Selite = |Sivu = 164|Luku = Kehälehdet|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref>
