Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä

vuosilukulinkkejä pois
(Vaihdettu oikea Bonsdorff (jääkäri).)
(vuosilukulinkkejä pois)
 
==Perustaminen==
Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]]:n [[28. elokuuta]] [[1915]] antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin [[3. toukokuuta]] [[1916]] ennen rintamalle lähtöä [[jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]].
 
Varsin yhtenäiseen pfadfinder-joukkoon verrattuna Lockstedtin harjoitusjoukko oli sekä laajempi että huomattavasti heterogeenisempi. Lisäksi on otettava huomioon 1910-luvun Suomessa vallinneet huomattavat erot elinolosuhteissa ja koulutustasossa sekä jännitteet yhteiskuntaluokkien ja kieliryhmien välillä. Aiemmin saapuneet ja pfadfinder-koulutuksen saaneet tulivat toimimaan harjoitusjoukon suomalaisina esimiehinä saksalaisten upseerien ja aliupseerien rinnalla.
 
==Kenttähaupitsijaos<ref name="haupitsijaos">Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293</ref>==
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä ''kenttä[[haupitsi]]jaoksenkenttähaupitsijaoksen'' muodossa maaliskuussa 1916. Ajatus herätti vastustusta sekä periaatteellisesti - miten jääkärijoukkoihin voisi kuulua tykistöä? - että taloudellisesti: kouluttajia, kalustoa ja hevosia oli vaikea saada näin outoon yksikköön.
 
Jaokseen valittiin kantajoukoksi mm. tekniikan alan taitajia (Malmberg, Eklund) sekä tykistölle välttämättömien hevosten tuntijoiksi eläinlääketieteen opiskelijoita (Pasma, Palmén, Lesch).