Ero sivun ”Japanin kuplatalous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pari viitettä |
"biljoonaa", muutettu muotoon "miljardia" vastaamaan paremmin suomen kieltä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Miljardi |
||
Rivi 16:
Kuplan huipulla huimasti kohonnut maan arvo nousi otsikoihin myös ulkomailla. [[Tokion keisarillinen palatsi|Keisarillisen palatsin]] maa-alueen sanottiin olevan [[Ranska]]a arvokkaampi, ja Tokion [[Ginza]]n kadulle pudonnut 10 000 jenin seteli oli vähemmän arvokas kun sen peittämä maa. Kuplatalous lisäsi matkailua, kun rikkaat japanilaiset kävivät länsimaissa ostamassa luksustuotteita. Se toi myös Japaniin ulkomaalaisia, joko rikastumaan osakkeilla tai opettamalla englantia.<ref name="JT" />
Hinnat nousivat korkeimmiksi Tokion Ginzan alueella vuonna 1989, paikoin yli 1,5 miljoonaan dollariin neliömetriltä, ja jäivät vain hieman alhaisemmiksi Tokion muilla alueilla. Vuoteen 2004 mennessä huippuluokan "A"-kiinteistö Tokion kauppa-alueella maksoi alle sadasosan 1980-luvun lopun huippuhinnoista ja Tokion asuinalueilla kymmenesosan huipusta. Tästä huolimatta kiinteistöjen hinnat olivat maailman korkeimpia. Noin 20
Koska Japanin taloutta ajoi eteenpäin uudelleeninvestointien suuri määrä, tämä romahdus tuntui erityisen voimakkaana. Investointeja tehtiin yhä enemmän maan ulkopuolelle, ja japanilaiset teollisuusyritykset menettivät paljon kilpailukyvystään. Kun japanilaisista tuotteista tuli ulkomailla vähemmän kilpailukykyisiä, alhainen kulutusaste alkoi haitata taloutta ja aiheutti [[deflaatio]]n.
| |||