Ero sivun ”Rannikkotykistö” versioiden välillä

4 579 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
iso osa artikkelin sisällöstä siirretty artikkeliin Suomen rannikkotykistö samalla poistettu malline korjattava/Suomi
[katsottu versio][arvioimaton versio]
(yksi kuva lisää)
(iso osa artikkelin sisällöstä siirretty artikkeliin Suomen rannikkotykistö samalla poistettu malline korjattava/Suomi)
Merkkaus:  seulottavat 
{{Korjattava/Suomi|Lähes kaikilla Euroopan rannikkovaltioilla on tai on ollut rannikkotykistöä}}
{{Viitteetön}}
[[Kuva:Suomenlinna gun 5.jpg|thumb|1800-luvulta peräisin oleva rannikkotykki [[Suomenlinna]]ssa Helsingissä.]]
[[Tiedosto:15,2 cm Kustartilleripjäs M51.JPG|thumb|152 mm rannikkotykki [[Färösund]]issa [[Ruotsi]]ssa.]]
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-110-1664-21, Nordeuropa, Küstenbatterie.jpg|thumb|Saksalaiset tykkimiehet lataavat rannikkotykkiä [[Finnmarkin lääni|Finnmarkissa]] Norjassa vuonna 1943.]]
[[Tiedosto:152 50 Isosaari.jpg|thumb|Suomalainen [[152/50 T]] -tykki [[Isosaari|Isosaaressa]] Helsingissä.]]
'''Rannikkotykistö''' on meritse (tai muuten vesitse) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu asejärjestelmä. Rannikkotykistö on ollut osa asevoimia useimmissa Euroopan maissa, Saksassa, Skandinavian maissa, Venäjän keisarikunnassa ja Neuvostoliitossa. Rannikkotykistö on osa [[rannikkopuolustus]]ta, johon osallistuvat [[merivoimat]] ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa [[rannikkojääkäri]]t) [[ilmavoimat|ilmavoimien]] tukemina.
 
Rannikkotykistön kulta-aikaa erillisenä aselajina oli 1900-luvun alku. Sen rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset [[tykki|tykit]] ja [[kanuuna]]t, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyi monimutkainen järjestelmä liikkuviin maaleihin tähtäämiseksi. Suomessa tätä kehitysvaihetta edustaa muun muassa Helsingin edustalla [[kuivasaari|Kuivasaaressa]] sijaitseva 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki (ks. [http://www.rt-kilta.net/kuivasaari.html Suomenlinnan Rannikkotykistökilta]) ja vastaavat tykit [[Örö]]ssä. Toisen maailmansodan jälkeen kiinteän tykistön alttius ilma- ja ohjushyökkäyksille on vähentänyt sen merkitystä. Tykistön etu verrattuna ohjuksiin on sen edullisuus. Lisäksi tykistöä voidaan käyttää myös varoitustulen antamiseen. Kuitenkin kiinteiden asemien haavoittuvuus ja staattisuus, pieni kantama verrattuna [[ohjus|ohjuksiin]] (joiden kantama jopa yli 200 km) ja suhteellinen tehottomuus ovat johtaneet siihen, että kiinteän rannikkotykistön aika on loppumassa.
 
==Rannikkotykistö Suomessa==
Suomen rannikkotykistö kuuluu nykyään [[Suomen merivoimat|merivoimien]] alaisuuteen. Se huolehtii jatkuvasta [[tutka|tutka-]], tähystys- ja [[vesikuuntelu]]valvonnasta yhdessä [[merivartiosto]]n kanssa. Rannikkolinnakkeet on varustettu 130 millimetrin ja sadan millimetrin [[tornikanuuna|tornikanuunoilla]], joiden kantama on parhaimmillaan nykyisillä ammuksilla ja kranaateilla noin 30 kilometriä sekä tulevilla ammuksilla jopa 40 kilometriä. Kiinteän kaluston lisäksi on liikkuvaa tykistöä sekä meritorjuntaohjusjärjestelmiä, joiden kantama on yli 70 kilometriä. Ampuma-arvojen laskenta ja viestiliikenne on tietokoneistettu (ks. myöh.)
 
Suomessa kiinteän rannikkotykistön alasajo on jo aloitettu, ja viimeiset kiinteät rannikkotykit ovat tämän hetken suunnitelmien mukaan käytössä noin vuoteen 2020 saakka. Liikkuva tykistö ja kehittyneet ohjusjärjestelmät tulevat korvaamaan kiinteän tykistön.
 
Nyt lakkautettuja rannikkotykistön joukkoja on muun muassa [[Hangon Rannikkopatteristo]] (HanRPsto) Hangossa. Ainoa moottoroituun rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto on ollut [[Vaasan Rannikkopatteristo]] (VaaRPsto) Vaasassa vuodet 1952–1998.
 
Suomessa käytössä olevaan ohjuskalustoon kuuluvat [[RBS15]] (MtO85)- ja [[Spike|Spike-ER]] (Rannikko-ohjus 06) -ohjukset.
 
Oma laskinjärjestelmä ja eräänlainen ammunnanhallintajärjestelmäkokonaisuus kehitettiin 80-luvulla (RAVAL – ''R''annikkotykistön ''a''mmunnan ja ''va''lvonnan ''l''askin). Vastaavasti RADAL oli ''Ra''nnikkotykistön ''d''igitaalinen ''a''mmunnan ''l''askin.
 
== Luettelo Suomen rannikkotykeistä ==
Suomalaisissa rannikkotykeissä on käytetty nimitystä, jossa on putken kaliiperi millimetreinä, vinoviiva, putken pituus kaliipereina ja tyyppimerkintä. Tyyppimerkintä on joskus erotettu sanavälillä, joskus väliviivalla. Tässä luettelossa on käytetty sanaväliä. Moderneimmissa tykeissä vinoviivan sijaan käytetään sanaväliä, ja pituusmerkintäkin on yleensä jätetty pois. Ilmatorjuntatykeissä, jotka on muunnettu rannikkotykeiksi, käytetään pituusmerkinnän sijaan vuosilukua.
 
* [[57/55 J]] – Ensimmäinen yritys valmistaa rannikkotykkejä Suomessa, vain yksitoista valmistettu, käytettiin harjoitustykkinä 1950- ja 1960-luvuilla.
* [[75/50 C]] – Käytössä 1890-luvulta 1970-luvulle, sotien ajan kevyen rannikkotykistön pääase.
* [[8,8 cm FlaK 18|88 ItK 37 RMB]] – Käytössä rannikkotykkinä 1970-luvulta 2000-luvun alkuun. Flak (saks.) tarkoittaa Flugabwehrkanonen, ilmatorjuntatykki.
* [[100 TK 56]] – Käytössä rannikkotykkinä 1960-luvulta alkaen, T-55:n tornin pohjalta rakennettu. Erona vakauttimen puuttuminen.
* [[130 TK]] – Pääase 1980-luvulta alkaen.
* [[130/50 N]] – Sotasaalisase.
* [[152/35 Mk]] – Käytössä 1880-luvulta 1940-luvulle, 152/45 C -tykin edeltäjä.
* [[152/50 T]] – Pääase 1950-luvulta 1980-luvulle, käytössä 2000-luvulle. [[Tampella]]n modernisoima Canet.
* [[152/45 C]] – Käytössä 1890-luvulta 1980-luvulle, sotien ajan raskaan rannikkotykistön pääase. C-merkintä tarkoittaa Canettia.
* [[203/50 VC]] – Käytössä 1910-luvulta 1980-luvulle.
* [[203/45 C]] – Käytössä 1910-luvulta 1980-luvulle.
* [[234/50 Be]] – Käytössä 1910-luvulta 1980-luvulle, Be-merkintä tarkoittaa Beetlehem Steelin valmistetta.
* [[254/45 D]] – Käytössä 1900-luvun alusta 1960-luvulle, sotien ajan järeän rannikkotykistön pääase. D-merkintä tarkoittaa Durlacheria.
* [[305/52 O]] – Käytössä 1910-luvulta 1980-luvulle, O-merkintä tarkoittaa [[Obuhov]]ia. [[Suomenlahden tykistösulku|Suomenlahden tykistösulun]] pääase.
 
==Katso myös==
* [[Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota)]]
* [[Tsushiman meritaistelu#Tsushiman meritaistelu ja Suomi|Tsushiman meritaistelu ja Suomi]]
 
== Lähteet ==
*[http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00138.dsp http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00138.dsp]
*[http://search.eb.com/eb/article?tocId=9024515&query=coastal%20artillery&ct= http://search.eb.com/eb/article?tocId=9024515&query=coastal%20artillery&ct=]
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Enqvist, Ove & Tiilikainen, Heikki | Nimeke =Linnakesaaret: rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa | Vuosi =2014 | Julkaisija =Tammi | Isbn =978-951-31-8005-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Enqvist, Ove | Nimeke =Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918–1998 | Julkaisija =Sotamuseo | Vuosi =1999 | Isbn =951-25-1033-2}}
 
[[Luokka:Suomen merivoimat]]
[[Luokka:Tukevat aselajit]]
[[Luokka:Rannikkopuolustus]]
Rekisteröitymätön käyttäjä