Wikipedia

Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 320 muokkausta
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 38:
== Historia ==
{{lähteetön}}
Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta [[Rautakausi|rautakaudella]], ehkä jo [[Kivikausi|kivikaudella]]. Alueelta löydetty ''Karkun riipus'' on ajoitettu välilleaikavälille 800-1050800–1050. Palvialassa sijaitsee ns. Tulosen [[kalmisto]], jota tutkittaessa on paljastunut maanalainen, paikoin kolmikerroksinen polttokenttäkalmisto. Kalmisto on peräisin noin 600–800-luvuilta ajanlaskun alun jälkeen. Muita vastaavia ovat Koirankallion kalmisto Kiuralan kylässä ja Ristinmäki lähellä Karkunkylää.<ref name="suomenmaa"/>
 
Sastamala oli 1200-luvulla suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet puisia ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista 1500-luvulla. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti''". Siihen siis kuului koko pohjoinen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen emäseurakunnat, kuten myös Karkun pitäjä. Sastamalasta erosi varhais-keskiajallavarhaiskeskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen 1400-luvulla. Tästä alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina 1600-luvun alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. Virallisesti Karkku-nimi esiintyi ensimmäisen kerran laamanninkäräjien pöytäkirjoissa vuonna 1546. [[Suoniemi]] irrotettiin Karkusta [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna 1670.<ref name="suomenmaa"/>
 
Karkkulaiset vaskisepät olivat tunnettuja uuden ajan alun käsityöläisiä. Kuningas [[Kustaa Vaasa]] myönsi heille vuonna 1546 erioikeuden ammattinsa harjoittamiseen, vaikka tämä ammatti oli tuolloin sallittu vain kaupungeissa. Karkkulaiset sepät käyttivät kattiloidensa raaka-aineena käyttökelvottomia kupariastioita ja heillä oli asiakkaita tiettävästi [[Ruovesi|Ruovedeltä]], [[Asikkala]]sta, [[Lohja]]lta ja jopa [[Liminka|Limingasta]] asti. Vuonna 1565 Karkussa oli peräti 18 vaskiseppää, joilla oli yhteensä kahdeksan renkiä. Ammatti näyttää kulkeneen muutamissa suvuissa perintönä isältä pojalle. Vaskiseppien ammattikunta katosi Karkusta 1600-luvulla, kun tämän elinkeinon harjoittaminen maaseudulla kiellettiin kaupunkilaisten painostuksesta. Lähellä Ellivuoren laskettelukeskusta on 1970-luvulla paljastettu karkkulaisten vaskiseppien muistomerkki.<ref name="suomenmaa"/>
Rivi 50:
Kun Karkun vanhaa kirkkoa alettiin pitää liian huonokuntoisena, syntyi 1820-luvulla riita siitä, olisiko vanha kirkko korjattava vai rakennettava uusi, ja minne uusi kirkko sijoitettaisiin. Vanha kirkko korjattiin 1860-luvun lopulla, mutta kiista jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle. Vuonna 1908 pidetyssä kirkonkokouksessa päätettiin seurakunta jakaa kahtia Rauta- ja Kulovettä myöten, kun uuden kirkon paikasta ei päästy yksimielisyyteen. [[Suomen senaatti]] hyväksyi päätöksen kaksi vuotta myöhemmin. Kunnanvaltuuston kokouksessa vuonna 1926 päätettiin myös kunta jakaa kahtia samalla tavoin kuin seurakuntakin. Kumpaakaan päätöstä ei kuitenkaan koskaan toteutettu. [[Valtioneuvosto]] kumosi päätöksen seurakunnan jakamisesta vuonna 1938 sillä ehdolla, että myös vesistön eteläpuolelle on rakennettava kirkko ja perustettava papin virka. Myöhemmin myös päätös kunnan jakamisesta raukesi.<ref name="suomenmaa"/>
 
Kiuralan kylässä toimi vuosina 1896-18991896–1899 Suomen ensimmäinen{{lähde|14.2.2018}} vaneritehdas, ''Wiikarin Oy'', jossa valmistettiin vanerilevyjen lisäksi muun muassa huonekaluja. Tehtaan paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki, mutta itse rakennuksista on jäljellä vain perustusten jäänteitä.
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana 17. huhtikuuta 1918 käytiin [[Karkun taistelu]]. Viime sotien jälkeen Karkkuun asutettiin [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven]] siirtoväkeä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karkku”