Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 86.115.240.99 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän LV tekemään versioon. |
Lähteiden viilausta ja pari AM-linkkiä. |
||
Rivi 27:
'''Kuuban kriisi''' oli maailman kahden [[supervalta|supervallan]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], välille kehittynyt suurvaltapoliittinen kriisi, jonka tulenarin vaihe oli [[16. lokakuuta|16.]] − [[28. lokakuuta]] [[1962]]. Kuuban kriisin taustalla olivat USA:n Turkkiin sijoittamat keskimatkan ydinohjukset ja tähän vastauksena alkanut Neuvostoliiton ydinohjusten sijoittaminen Kuubaan. Kriisi oli lähellä aloittaa avoimen sodan, joka olisi saattanut laajeta [[ydinsota|ydinsodaksi]] ja [[kolmas maailmansota|kolmanneksi maailmansodaksi]].
== Tausta ==
Fidel Castron noustua 1959 [[Kuuban vallankumous|vallankumouksen]] myötä valtaan [[Kuuba]] solmi diplomaattiset ja kaupalliset suhteet Neuvostoliittoon vuoden 1960 alkupuolella. Yhdysvaltojen aseistama ja sen Guatemalassa kouluttama [[Fidel Castro]]a syrjäyttämistä tavoittelevan 1 400 kuubalaisen kapinallisten joukko suoritti keväällä 1961 [[Sikojenlahden maihinnousu|maihinnousun Sikojenlahdella]] Kuuban etelärannikolla. Kuuban armeija kuitenkin löi maihinnousujoukot vain kahdessa päivässä, jonka jälkeen Castro julisti vallankumouksen olleen luonteeltaan sosialistinen. Sekä Kuuban että Neuvostoliiton johdossa uskottiin USA:n valmistelevan uutta maihinnousua Kuubaan. Näin ollen Castro aloitti sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat oli vuonna 1959 [[Turkki|Turkin]] kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sijoittanut 15 kappaletta keskimatkan [[PGM-19 Jupiter|Jupiter]]-ydinohjuksia Turkkiin kesästä 1961 alkaen. Turkissa olevien Jupiter-ohjusten lentoaika Neuvostoliiton keskeisiin asutuskeskuksiin oli erittäin lyhyt. Vastauksena etelästä Turkin suunnalta kokemaansa uhkaan Neuvostoliitossa kehiteltiin kevään 1962 aikana suunnitelma, jonka mukaan Kuubaan oli tarkoitus sijoittaa USA:n-vastaisiin ydiniskuihin kykeneviä Neuvostoliiton asevoimien joukkoja.
Joukkojen siirrot aloitettiin yhteisymmärryksessä Kuuban hallituksen kanssa kesällä 1962. Käyttämällä laivauksiin rahti- ja matkustaja-aluksia Neuvostoliiton onnistui USA:n tietämättä siirtää huomattava kalusto- ja miesmäärä Kuubaan kolmessa kuukaudessa. Neuvostoliiton Kuuban-joukkojen suurin iskuvoima oli viidellä ohjusrykmentillä, joilla oli yhteensä muutamia kymmeniä ydinohjuksia. Niiden lisäksi saarelle onnistuttiin siirtämään muun muassa hävittäjälentorykmentti, miina- ja torpedolentorykmentti, ilmatorjuntaohjusdivisioona, rannikko-ohjusrykmentti, neljä moottoroitua jalkaväkirykmenttiä sekä tuki- ja huoltoyksiköitä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kuubassa nousi tällöin yli 40 000 mieheen. [[Tiedosto:Cubacrisis 17 Oct 1962.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain ilmavoimien ottama valokuva yhdestä epäillystä laukaisupaikasta. Sagua la Grande, Kuuba, 17. lokakuuta 1962.]]
== Kriisin kärjistyminen ==
Tilanne kärjistyi kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =
Lokakuun 19. päivään mennessä tiedustelulennot havaitsivat neljä valmista tuliasema-aluetta. Suunniteltu vahvuus oli 40 ohjusta. 22. päivä Yhdysvaltain presidentti [[John F. Kennedy]] ilmoitti televisiopuheessaan, että hyökkäys Kuubasta kostettaisiin Neuvostoliitolle, ja asetti saarron, joka esti enempien ohjusten laivaamisen Kuubaan.<ref name="apunen" /> Maihinnousua suunniteltiin, mutta Kuubassa oli taktisten ydinaseiden lisäksi 40 000 aseistettua neuvostoliittolaista sotilasta. 23. päivä Yhdysvallat nosti strategisten ilmavoimiensa valmiustilan [[DEFCON|DEFCON 2]] -tasolle.
Lokakuun 27. päivää 1962 on sanottu ”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi päiväksi”.<ref>{{kirjaviite | Tekijä =
Kriisin jälkeen supervallat avasivat niin sanotun [[Kuuma linja|kuuman linjan]], suoran yhteyden suurvaltajohtajien välille, estääkseen ydinsodan syttymisen.
[[Tiedosto:Cubacrisis 01 Nov 1962.jpg|
== Kuuba suurvaltapolitiikassa 2000-luvulla ==
Kuuba on ollut supervaltojen sopimuksella ydinaseeton, vaikka siellä sijaitsee Yhdysvaltain [[Guantanamo Bayn laivastotukikohta]] ja [[terrorisminvastainen sota|terrorisminvastaisen sodan]] pahamaineinen vankileiri. Kesällä 2008 Kuuban kriisin aikaiset argumentit nousivat kuitenkin tiedotusvälineissä uudestaan esiin. Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja kenraali [[Norton Schwartz]] varoitti [[Venäjä]]ä sijoittamasta pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan. Hänen mukaansa ydinaseita kuljettavien koneiden tuominen Kuubaan ylittäisi Yhdysvaltain ”turvallisuusrajan”. Tämä oli vastauksena Venäjän asevoimien suunnitelmiin sijoittaa pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan, jos Yhdysvallat sijoittaa ohjuksiaan [[Tšekki]]in ja [[Puola]]an.<ref name="Amerikkalaiskenraali.Ärähti.Venäjälle">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/amerikkalaiskenraali-arahti-venajalle-asehuhuista/321205/ | Nimeke = Amerikkalaiskenraali ärähti Venäjälle asehuhuista | Tekijä = | Ajankohta = 23.7.2008 | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 14.10.2018}}</ref>
{{clear}}
== Katso myös ==
* [[Able Archer 83]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==▼
{{
* Robert F. Kennedy: ''13 päivää kuilun partaalla: Kuuban kriisin päiväkirja.'' Esipuheen kirjoittanut
== Aiheesta muualla ==
▲==Kirjallisuutta==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/kuuban-ohjuskriisi-ajoi-maailman-ydinsodan-partaalle | Nimeke = Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle | Tekijä = Lindfors, Jukka | Ajankohta = 8.9.2006 | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 19.3.2020}}
▲* Robert F. Kennedy: ''13 päivää kuilun partaalla: Kuuban kriisin päiväkirja.'' Esipuheen kirjoittanut [[Harold Macmillan]]. Suomentanut Väinö J. Tervaskari. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1969.
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/ajanjakso/blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968/170-3-blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968-2/3-1-kriiseja-valtapiirien-rajoilla/3-1-3-kuuban-kriisi-1962/laatikot31-3/523-kuuban-ohjuskriisi-vuonna-1962 | Nimeke = Suomi kylmässä sodassa – Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 | Julkaisu = Kadettikunta ry. | Viitattu = 19.3.2020}}
{{Kylmä sota}}
|