Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 86.115.240.99 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän LV tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Lähteiden viilausta ja pari AM-linkkiä.
Rivi 27:
'''Kuuban kriisi''' oli maailman kahden [[supervalta|supervallan]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], välille kehittynyt suurvaltapoliittinen kriisi, jonka tulenarin vaihe oli [[16. lokakuuta|16.]] − [[28. lokakuuta]] [[1962]]. Kuuban kriisin taustalla olivat USA:n Turkkiin sijoittamat keskimatkan ydinohjukset ja tähän vastauksena alkanut Neuvostoliiton ydinohjusten sijoittaminen Kuubaan. Kriisi oli lähellä aloittaa avoimen sodan, joka olisi saattanut laajeta [[ydinsota|ydinsodaksi]] ja [[kolmas maailmansota|kolmanneksi maailmansodaksi]].
 
== Tausta ==
Fidel Castron noustua 1959 [[Kuuban vallankumous|vallankumouksen]] myötä valtaan [[Kuuba]] solmi diplomaattiset ja kaupalliset suhteet Neuvostoliittoon vuoden 1960 alkupuolella. Yhdysvaltojen aseistama ja sen Guatemalassa kouluttama [[Fidel Castro]]a syrjäyttämistä tavoittelevan 1 400 kuubalaisen kapinallisten joukko suoritti keväällä 1961 [[Sikojenlahden maihinnousu|maihinnousun Sikojenlahdella]] Kuuban etelärannikolla. Kuuban armeija kuitenkin löi maihinnousujoukot vain kahdessa päivässä, jonka jälkeen Castro julisti vallankumouksen olleen luonteeltaan sosialistinen. Sekä Kuuban että Neuvostoliiton johdossa uskottiin USA:n valmistelevan uutta maihinnousua Kuubaan. Näin ollen Castro aloitti sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat oli vuonna 1959 [[Turkki|Turkin]] kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sijoittanut 15 kappaletta keskimatkan [[PGM-19 Jupiter|Jupiter]]-ydinohjuksia Turkkiin kesästä 1961 alkaen. Turkissa olevien Jupiter-ohjusten lentoaika Neuvostoliiton keskeisiin asutuskeskuksiin oli erittäin lyhyt. Vastauksena etelästä Turkin suunnalta kokemaansa uhkaan Neuvostoliitossa kehiteltiin kevään 1962 aikana suunnitelma, jonka mukaan Kuubaan oli tarkoitus sijoittaa USA:n-vastaisiin ydiniskuihin kykeneviä Neuvostoliiton asevoimien joukkoja.
 
Joukkojen siirrot aloitettiin yhteisymmärryksessä Kuuban hallituksen kanssa kesällä 1962. Käyttämällä laivauksiin rahti- ja matkustaja-aluksia Neuvostoliiton onnistui USA:n tietämättä siirtää huomattava kalusto- ja miesmäärä Kuubaan kolmessa kuukaudessa. Neuvostoliiton Kuuban-joukkojen suurin iskuvoima oli viidellä ohjusrykmentillä, joilla oli yhteensä muutamia kymmeniä ydinohjuksia. Niiden lisäksi saarelle onnistuttiin siirtämään muun muassa hävittäjälentorykmentti, miina- ja torpedolentorykmentti, ilmatorjuntaohjusdivisioona, rannikko-ohjusrykmentti, neljä moottoroitua jalkaväkirykmenttiä sekä tuki- ja huoltoyksiköitä. Neuvostojoukkojen vahvuus Kuubassa nousi tällöin yli 40 000 mieheen. [[Tiedosto:Cubacrisis 17 Oct 1962.jpg|thumb|left|Yhdysvaltain ilmavoimien ottama valokuva yhdestä epäillystä laukaisupaikasta. Sagua la Grande, Kuuba, 17. lokakuuta 1962.]]
 
== Kriisin kärjistyminen ==
Tilanne kärjistyi kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Osmo Apunen, Osmo | Nimeke = Murrosaikojen maailmanpolitiikka |: Vuosiulkopolitiikan, =2004kansainvälisen |politiikan Kappaleja =kansainvälisten |suhteiden Sivukehityslinjat =286ja rakenteet | SeliteVuosi = | Julkaisupaikka =2004 | JulkaisijaSivu =Tampereen yliopisto286 | TunnisteJulkaisupaikka = | www =Tampere | www-tekstiJulkaisija = |Tampereen Tiedostomuoto =yliopisto | ViitattuISBN =29.3.2008 9514458729}}</ref> Ohjuksien 2&nbsp;000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington (DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti.
 
Lokakuun 19. päivään mennessä tiedustelulennot havaitsivat neljä valmista tuliasema-aluetta. Suunniteltu vahvuus oli 40 ohjusta. 22. päivä Yhdysvaltain presidentti [[John F. Kennedy]] ilmoitti televisiopuheessaan, että hyökkäys Kuubasta kostettaisiin Neuvostoliitolle, ja asetti saarron, joka esti enempien ohjusten laivaamisen Kuubaan.<ref name="apunen" /> Maihinnousua suunniteltiin, mutta Kuubassa oli taktisten ydinaseiden lisäksi 40&nbsp;000 aseistettua neuvostoliittolaista sotilasta. 23. päivä Yhdysvallat nosti strategisten ilmavoimiensa valmiustilan [[DEFCON|DEFCON 2]] -tasolle.
 
Lokakuun 27. päivää 1962 on sanottu ”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi päiväksi”.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jukka Rislakki, Jukka | Nimeke = Paha sektori, Atomipommi, kylmä sota ja Suomi | Sivu = 396 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | TunnisteISBN = ISBN 978-951-0-36478-9}}</ref> Silloin U-2-kone ammuttiin alas Kuuban yllä, ja Neuvostoliiton kuljetusalukset lähestyivät Yhdysvaltain määrittämää saartorajaa. [[Nikita Hruštšov]] tarjoutui poistamaan ohjukset Kuubasta, jos Yhdysvallat ei yrittäisi maihinnousua tai tukisi sellaista ja vetäisi vastineeksi ohjuksensa Turkista.<ref name="apunen" /> Kennedy myöntyi julkisesti ensimmäisiin vaatimuksiin ja lähetti veljensä [[Robert F. Kennedy|Robert Kennedyn]] Neuvostoliiton suurlähetystöön sopimaan osan ohjuksista vetämisestä pois. Tilanne raukesi seuraavana päivänä, kun neuvotteluyhteys saavutettiin. Hruštšov käännytti kuljetukset takaisin ja ilmoitti vetävänsä neuvostoliittolaiset ohjukset pois Kuubasta.
 
Kriisin jälkeen supervallat avasivat niin sanotun [[Kuuma linja|kuuman linjan]], suoran yhteyden suurvaltajohtajien välille, estääkseen ydinsodan syttymisen.
 
[[Tiedosto:Cubacrisis 01 Nov 1962.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Ilmavalokuva San Cristóbalin laukaisupaikasta 2 kriisin päätyttyä, 1. marraskuuta 1962.]]
 
== Kuuba suurvaltapolitiikassa 2000-luvulla ==
Kuuba on ollut supervaltojen sopimuksella ydinaseeton, vaikka siellä sijaitsee Yhdysvaltain [[Guantanamo Bayn laivastotukikohta]] ja [[terrorisminvastainen sota|terrorisminvastaisen sodan]] pahamaineinen vankileiri. Kesällä 2008 Kuuban kriisin aikaiset argumentit nousivat kuitenkin tiedotusvälineissä uudestaan esiin. Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja kenraali [[Norton Schwartz]] varoitti [[Venäjä]]ä sijoittamasta pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan. Hänen mukaansa ydinaseita kuljettavien koneiden tuominen Kuubaan ylittäisi Yhdysvaltain ”turvallisuusrajan”. Tämä oli vastauksena Venäjän asevoimien suunnitelmiin sijoittaa pitkän kantomatkan pommikoneita Kuubaan, jos Yhdysvallat sijoittaa ohjuksiaan [[Tšekki]]in ja [[Puola]]an.<ref name="Amerikkalaiskenraali.Ärähti.Venäjälle">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/amerikkalaiskenraali-arahti-venajalle-asehuhuista/321205/ | Nimeke = Amerikkalaiskenraali ärähti Venäjälle asehuhuista | Tekijä = | Ajankohta = 23.7.2008 | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 14.10.2018}}</ref>
{{clear}}
== Katso myös ==
* [[Able Archer 83]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
{{CommonsCommonscat|Cuban missile crisis}}
* Robert F. Kennedy: ''13 päivää kuilun partaalla: Kuuban kriisin päiväkirja.'' Esipuheen kirjoittanut [[Harold Macmillan]]. Suomentanut Väinö J. Tervaskari. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1969.
 
== Aiheesta muualla ==
==Kirjallisuutta==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/kuuban-ohjuskriisi-ajoi-maailman-ydinsodan-partaalle | Nimeke = Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle | Tekijä = Lindfors, Jukka | Ajankohta = 8.9.2006 | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 19.3.2020}}
* Robert F. Kennedy: ''13 päivää kuilun partaalla: Kuuban kriisin päiväkirja.'' Esipuheen kirjoittanut [[Harold Macmillan]]. Suomentanut Väinö J. Tervaskari. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1969.
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/ajanjakso/blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968/170-3-blokkijaon-vakiintuminen-ja-suomen-puolueettomuuspolitiikka-1956-1968-2/3-1-kriiseja-valtapiirien-rajoilla/3-1-3-kuuban-kriisi-1962/laatikot31-3/523-kuuban-ohjuskriisi-vuonna-1962 | Nimeke = Suomi kylmässä sodassa – Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 | Julkaisu = Kadettikunta ry. | Viitattu = 19.3.2020}}
 
{{Kylmä sota}}