Ero sivun ”Koronaviruspandemia Suomessa” versioiden välillä

Parhaimmassa tapauksessa, eli lievimmässä skenaariossa vain 20 prosenttia suomalaisista eli 1 080 000 sairastuisi, 4 300–11 000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1 100–2 700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1 080 suomalaista kuolisi virukseenCOVID-19-tautiin. Keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä eli 2 160 000 saisi tartunnan, 8 640–21 600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2 160–5 400 ja 1 080–2 160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3 240 000 sairastuisi, 12 960–32 400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3 240–8 100 vaatisi tehohoitoa ja 1 620–3 240 kuolisi.<ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11261761|nimeke=Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Luvut perustuvat osin dataan ja osin oletuksiin. Ennusteet perustetaan lukuihin, joissa sairaanhoitoa tarvitsisi 0,4 %prosenttia tai 1 %prosentti tartunnoista, tehohoitoa 25 %prosenttia sairaanhoitoa tarvinneista ja kuolemantapauksia olisi 0,05 %prosenttia tai 0,1 %prosenttia tartunnan saaneista.<ref name=":11" /> Hallituksen mukaan todennäköisesti 35 prosenttia väestöstä sairastuu koronavirukseen.<ref name=":10" /><ref name=":3" /> Mikään muu taho ei ole antanut kuolleisuudelle tai sairaanhoitoon päätyville yhtä pientä prosenttia kuin näissä skenaarioissa on esitetty. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n luvut eroavat esitetyistä. WHO:n mukaan 15 %prosenttia tartunnoista on vakavia ja 5 %prosenttia kriittisiä, ja se arvioi kuolleisuuden olevan 3,4 prosenttia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Maailman terveysjärjestö|Otsikko=Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report 46|Julkaisu=WHO.int|Ajankohta=6.3.2020}}</ref> WHO:n luvuilla Suomessa kuolisi lievimmässä skenaariossa 36 720. Yleisin kuolleisuusarvio on kuitenkin 2 %prosenttia,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/health-51674743|nimeke=How deadly is the coronavirus?|tekijä=Robert Cuffe|julkaisu=BBC News|ajankohta=4.3.2020|viitattu=17.3.2020}}</ref> jolloin Suomessa kuolisi lievimmän skenaarion mukaan 21 600. Ennusteet perustuvat tietokonemallinuksiintietokonemallinnuksiin.<ref name=":11" />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenTHL:n 18. maaliskuuta julkaiseman mallinnuksen mukaan Suomessa 42 prosenttia kansasta saa tartunnan, ja epidemia kestää puoli vuotta.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Otsikko=Ennusteita erilaisten hidastamistoimien vaikutuksesta koronavirustartuntoihin Suomessa|Julkaisu=THL.fi|Ajankohta=18.3.2020|Julkaisija=|www=https://thl.fi/documents/533963/1449651/Ennusteita_hidastamistoimien_vaikutuksesta_2020_03_18.pdf/b5f1ec87-565a-59f6-0f5b-6090390c9bc8?t=1584516033014}}</ref><ref name=":14">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11263536|nimeke=THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=18.3.2020}}</ref> THL:n mukaan koronaviruksen epidemiahuippu ajoittunee aikaisintaan toukokuun puoliväliin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20200319173653/https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006444843.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=ec6f17a615b5109716e7c9ec682ee26f|nimeke=Italiassa korona­virukseen on kuollut nyt enemmän ihmisiä kuin Kiinassa – Nuorin Husissa teho­hoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias - Ulkomaat {{!}} HS.fi|julkaisu=hs.fi|ajankohta=2020-03-19|julkaisija=web.archive.org|viitattu=2020-03-19}}</ref> Hallituksen 12. maaliskuuta antaman arvion mukaan ensimmäisessä aallossa tartunnan saisi 35 prosenttia.<ref name=":3" /> THL:n mukaan toinen aalto on todennäköinen, jos 40 prosenttia kansasta saisi viruksen. Ilman rajoitustoimia THL:n mukaan tartunnan saisi 65 prosenttia.<ref name=":14" /><ref name=":0" />

Suomessa koronaviruksen epidemiankoronavirusepidemian leviämistä pyritään hidastamaan kehottamalla ihmisiä pysymään erillään toisistaan. Idea perustuu siihen, että ihmiset eivät ole enää kontaktissa toisiinsa yhtä paljon, jolloin tilaisuudet joissa virus voisi hypätätarttua toiseen ihmiseen väheneevähenevät. Tällöin sairaita ei tule niin paljon niin nopeasti, vaanja epidemia heikkenee, mutta pitenee. Tavoitteena on, että sairaalat eivät ylikuormittuisi potilaista, ja mahdollisimman monta voitaisiin hoitaa. Viruksen perusuusiutumisluku on ilman torjuntatoimia 2,5, eli yksi tartunnan saanut tartuttaa kaksi ja puoli muuta ihmistä. Tartunnat kasvavat rajoituksitta eksponentiaalisesti, jolloin tautitapausten määrä kaksinkertaistuu esimerkiksi joka viikko. Tällä tarttumistahdilla yhdestä viruksen kantajasta lähtenyt tartuntaketju tuottaa 245 uutta tapausta kuukaudessa. Kun taudin perusuusiutumisluku on 2,5, kuten COVID-19:ssä on ilman rajoituksia, laumaimmuniteetin syntymiseksi väestöstä 60 prosentin tulee olla immuuni. Arviot taudin pysähtymiseen riittävästä laumaimmuniteetista ovat vaihdelleet 35–70 prosentin välillä.<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://dynamic.hs.fi/2020/sosiaalinen-etaisyys/|nimeke=Miksi emme saa tavata toisiamme? Grafiikat kertovat, kuinka tehokkaasti sosiaalinen eristäytyminen estää viruksen leviämistä|julkaisu=HS.fi|viitattu=17.3.2020}}</ref><ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/graphics/2020/world/corona-simulator/|nimeke=These simulations show how to flatten the coronavirus growth curve|julkaisu=Washington Post|viitattu=17.3.2020}}</ref> Laumaimmuniteetin ideaa, toimivuutta ja eettisyyttä on myös kritisoitu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medium.com/@joschabach/flattening-the-curve-is-a-deadly-delusion-eea324fe9727|nimeke=Don’t “Flatten the Curve,” stop it!|tekijä=Joscha Bach|julkaisu=medium.com|ajankohta=14.3.2020|viitattu=17.3.2020}}</ref>

Karanteenitoimilla vähennetään kontakteja ihmisten välillä. Esimerkiksi epidemia-alue voidaan eristää muista. Mitä tiukempi karanteeni on, sitä enemmän se hidastaa tartuntojen leviämistä. Ilman kokonaisten alueiden karanteeniakin tartuntoja voidaan hillitä, kuten esimerkiksi Suomi tekee: kehotetaan ihmisiä välttämään ihmismassoja, pysytään kotioloissa, ja jos tartunnalle on altistuttu, isovanhempien, muiden iäkkäiden ihmisten tai muihin riskiryhmiin kuuluvien luona ei vierailla ja muihin ihmisiin pidetään etäisyyttä. Sosiaalisen etäisyyden toteuttaminen vähentää tartuntoja, ja perusuusiutumisluku saattaa sen johdosta laskea esimerkiksi puoleen, eli 1,25:een. Tällöin yhdestä henkilöstä lähteneessä tartuntaketjussa on vain neljä muuta jäsentä kuukauden aikana. Karanteenitoimilla päädyttiin 245:stä tartunnan saaneesta vain neljään.<ref name=":13" /><ref name=":12" />