Ero sivun ”Taistelukoulu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää historiaa |
lisää historiaa, johdantoa |
||
Rivi 1:
'''Taistelukoulu''' (''TaistK'', aik. ''TK'') oli vuosina 1927–1992 toiminut [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] oppilaitos, jossa
Ennen sotien aikaa koulussa järjestettiin komppanianpäälliköille kapteenikursseja (TKK) ja joukkueenjohtajille luutnanttikursseja (TKL). Lisäksi järjestettiin joitakin orientoivia kursseja sekä yksi majurikurssi (TKM). Taistelukoulu antoi koulutusta ennen sotien alkua 1 207 upseerille ja noin 1 550 kanta-aliupseerille.
Sotien jälkeen Taistelukoulu jatkoi toimintaansa vuonna 1945, ensin Santahaminassa ja sitten Haminassa. Tuusulassa koulu toimi vuodesta 1949 lähtien.<ref name="Tuusulassa1949-1993"/> Kursseina olivat yleinen komentajakurssi (esiupseerikurssi) sekä [[kapteenikurssi]]. Lisäksi pidettiin luutnanttikursseja (jalkaväen yliupseerikurssi), vuoteen 1962 saakka. Esiupseerikurssin kävivät kaikki ne upseerit, jotka eivät käyneet Sotakorkeakoulua. Kapteeni- ja luutnanttikurssin kävivät kaikki jalkaväen upseerit.
Rivi 6 ⟶ 8:
== Historia ==
Ensimmäisiä kapteenitason kursseja järjestettiin Suomessa vuosina 1925-1926 [[Sotakorkeakoulu]]ssa, ja samoin [[Suojeluskunta]]järjestö järjesti muutaman kuukauden pituisia päällystökursseja Päällystökoulun nimellä tammikuusta 1925 alkaen. Näistä suojeluskuntien kursseista olikin tarkoitus kehittää koulu jalkaväkiupseereille, mutta eroavaisuudet puolustusvoimien ja suojeluskuntien välillä osoittautuivat lopulta liian suuriksi. Vuoden 1927 maaliskuussa annetuissa väliaikaisissa määräyksissä puolutuslaitoksen uudesta kokoonpanosta mainittiin ensi kertaa Taistelukoulun nimi.<ref name=":0">Ahto 1977, s. 4-13</ref>▼
=== Upseerikoulutuksen synty ===
▲Ensimmäisiä kapteenitason kursseja järjestettiin Suomessa vuosina 1925-1926 [[Sotakorkeakoulu]]ssa, ja samoin [[Suojeluskunta]]järjestö järjesti muutaman kuukauden pituisia päällystökursseja Päällystökoulun nimellä tammikuusta 1925 alkaen. Näistä suojeluskuntien kursseista olikin tarkoitus kehittää koulu jalkaväkiupseereille, mutta eroavaisuudet puolustusvoimien ja suojeluskuntien välillä osoittautuivat lopulta liian suuriksi. Vuoden 1927 maaliskuussa annetuissa väliaikaisissa määräyksissä puolutuslaitoksen uudesta kokoonpanosta mainittiin ensi kertaa Taistelukoulun nimi.<ref name=":0">Ahto 1977, s.
Koulun perustajaksi nimettiin jääkärimajuri [[Hannes Olkkonen]] ja hän esitti laajan mietinnön koulun perustamisesta Taistelu- ja Ampumakoulun nimellä. Koulun oli tarkoitus antaa laajaa koulutus niille upseereille, jotka eivät käy Sotakorkeakoulua tai aselajien täydennyskoulutusta. Erityisen tärkeää oli käytännön opetus. Olkkonen esitti aluksi koulun sijoittamista [[Tuusula]]n Hyrylään, jolloin etuna olisi Päällystökoulun läheisyys, mutta suunnitelma kariutui pääasiassa logistista syistä. Sijoituspaikaksi määräytyi lopulta [[Markovilla]]n rakennus [[Viipuri]]n kasarmialueella, sillä siellä toimi Suomen suurin varuskunta ja oli siten hyvät puitteet koulutukselle.<ref name=":0" />
Ensimmäinen komppanianpäällikkökurssi alkoi 10. lokakuuta 1927 kello 12.00 29 oppilaan voimin. Tuo päivämäärä valikoitui myöhemmin Taistelukoulun perinnepäiväksi toisen maailmansodan jälkeen. Oppilaista 14 oli jääkäriupseereita, ja kaikki oppilaat olivat sotineet sisällissodassa. Kurssi kesti kolme kuukautta päättyen 28. tammikuuta 1928. Sotakorkeakoulun johtaja, eversti [[Lennart Oesch]] kuvasi kurssin ensimmäisen opetussuunnitelmaa käytännönläheiseksi mutta erittäin tarkoituksenmukaiseksi: esimerkiksi sotahistoriaa tai sotilasmaantiedettä ei opetettu kurssilla lainkaan. Suurin painoarvo oli taktiikalla, joka käsitti myös käytännön toimintaa metsässä.<ref name=":1">Ahto 1977, s.
Suurin ongelma ensimmäisellä kurssilla olivat käytännön järjestelyt, sillä oppilaat eivät voineet majoittua tai ruokailla Markovillassa, mikä vaikeutti aikataulujen tekemistä suuren aikamäärän kuluessa siirtymiin. Majuri Olkkonen ratkaisi ongelman pyytämällä myöskin Markovillassa toimineen [[Viipurin Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulu|Jalkaväen Kapitulanttikoulun]] yhdistämistä Taistelukouluun. Ehdotus hyväksyttiin, ja Kapitulanttikoulu yhdistettiin Taistelukouluun kanta-aliupseeriosastona vuonna 1927, ja se yhä laajeni vuodenvaihteessa 1928, kun siihen yhdistettiin myös Hämeenlinnassa toiminut Kenttätykistön Kapitulanttikoulu. Näin myös upseeriosaston oppilaat pääsivät toimimaan ja majoittumaan Markovillassa.<ref name=":1" /> Jo vuosina 1929-1930 rakennuksen viereen rakennettiin oppilaiden asuinrakennuksia ja muun muassa sairastupa.<ref>Ahto 1977, s. 29</ref>
=== Monipuolinen kurssitoiminta ennen sotia ===
Vuonna 1928 koulun repertuaariin lisättiin joukkueenjohtajakurssi. Taistelukoulun toiminta koostui vuoteen 1939 saakka pääosin näiden kahden kurssin järjestämisestä, ja lisäksi järjestettiin joitakin yksittäisiä ylimääräisiä kursseja, kuten orientoivia joukko-osastojen komentajien kursseja. Joukkueenjohtaja- ja komppanianpäällikkökurssit kestivät aluksi kahdesta kolmeen kuukautta, noin neljänneksen opetuksesta ollessa teoreettista harjoitusta ja lopun käytännön harjoitusta.<ref name=":1" /> Syksyllä 1930 komppanianpäällikkökurssista muokattiin kapteenikurssi, jonka kesto oli viisi kuukautta, ja joukkueenjohtajakurssista luutnanttikurssi, jonka kesto oli kolme kuukautta. Koulun johtaja, everstiluutnantiksi ylennetty Olkkonen toivoi, että kapteenikurssin oppilaat olisivat jo luutnanttikurssin käyneitä upseereita. Tämä toteutui kuitenkin vain pienessä osassa oppilaista.<ref name=":2">Ahto 1977, s.
Vuonna 1931 koulun opetukseen lisättiin seitsemän kuukautta kestävät majurikurssit, jotka siirrettiin Sotakorkeakoulusta Taistelukoulun vastuulle. Kurssien opetussuunnitelma sisälsi runsaasti myös teoreettisempaa opetusta, kuten sotahistoriaa ja valtio-oppia. Ensimmäisen, lopulta yli vuoden kestäneen kurssin jälkeen kursseja ei kuitenkaan enää järjestetty. Suunnitellut majurikurssit jouduttiin erinäisistä syistä perumaan 1930-luvulla, paljolti koska ne olivat opettaja- ja materiaaliprioriteetiltaan vasta kahden muun kurssin jälkeen.<ref name=":2" />
6. syyskuuta 1939 koulun toiminta keskeytettiin ja oppilaat komennettiin omiin joukko-osastoihinsa. Yhteensä 651 upseeria oli ehtinyt valmistua 15 kapteenikurssilla ja 544 upseeria 21 luutnanttikurssilla ennen sodan alkua. 10. syyskuuta 1939 kaikki sotaoppilaitokset lakkautettiin toistaiseksi, ja ne korvattiin Kankaanpään Sotakoulukeskuksella. Talvisodan komppanianpäälliköistä noin 40 prosenttia oli aktiiviupseereita, ja heistä noin 30 prosenttia oli käynyt kapteeni- tai luutnanttikurssin. Pataljoonankomentajista 10 prosenttia oli käynyt luutnanttikurssin, 50 prosenttia kapteenikurssin ja 2 prosenttia majurikurssin.<ref name=":3">Ahto 1977, s. 71–74</ref>
=== Koulun muutto sotien jälkeen ===
Kesäkuussa 1945 koulun toiminta jatkui sodan jälkeen. Koulu aloitti toimintansa Maasotakoulun tiloissa Santahaminassa, sillä Viipuri ja Markovilla oli menetetty sodassa. Korkeimmaksi prioriteetiksi nähtiin rintamakokeneiden everstiluutnanttien ja majurien komentajakoulutus.<ref name=":3" /> Yleinen komentajakurssi 1 jäi kuitenkin viimeiseksi laatuaan, sillä lopulta nuorempien upseerien koulutus nähtiin kaikkein tärkeimmäksi, ja kapteenikurssi 16 aloitti tammikuussa 1946. Sijainti Santahaminassa tiedettiin alusta alkaen väliaikaiseksi, sillä Maasotakoulu tulisi itse tarvitsemaan kaikkia tiloja ennen pitkää, eikä Taistelukoululle tarpeellisia harjoitusmaastoja ollut lähistöllä ollenkaan.<ref>Ahto 1977, s. 79–83</ref>
Tuusula nähtiin edelleen koulun parhaaksi sijoituspaikaksi, mutta koska sinne ei voitu muuttaa, koulu muutti maaliskuussa 1947 Haminaan. Tilat olivat huonokuntoisia eikä majoitustiloja ollut edes kolmasosalle opettajista. Vuonna 1949 nuorempien upseerien koulutus alkoi jälleen, ja marraskuussa 1949 koulu muutti Tuusulaan.<ref>Ahto 1977, s. 81–91</ref>
== Johtajia ==
Koulun johtajina ovat toimineet muun muassa seuraavat henkilöt:
* jääkärieverstiluutnantti [[Hannes Olkkonen]] 1927–1931
* eversti [[Adolf Ehrnrooth]] 1947-52▼
*
* jääkärieverstiluutnantti [[Aarne Blick]] 1933–1936
* eversti [[Paavo Hirvelä]] 1953-62▼
* everstiluutnantti [[Aarne Kiira]] 1936–1939
* eversti [[Unto Matikainen]] 1962-67▼
* jääkärikenraalimajuri [[Antti Kääriäinen]] 1945–1947 (virallisesti, Maasotakoulun johtajana)
* eversti [[Pentti Multanen|(Eero) Pentti Multanen]] 1967-71▼
** eversti [[
** jääkärieversti [[Albert Puroma]] 7/1945–7/1946 (virkaatekevänä)
** everstiluutnantti [[Lars Rönnqvist]] 7–12/1946 (virkaatekevänä)
** everstiluutnantti [[Paavo Hirvelä]] 1–3/1947 (virkaatekevänä)
* eversti [[Sakari Simelius]] 1952–1953
* eversti [[Sakari Rusama]] 1971–1977
* eversti [[Jukka Suviniemi]] 1978-80
* eversti [[
* eversti [[Hannu Särkiö]] 1982-86
* eversti [[Kalevi Usva]] 1986-90
* eversti [[Yrjö Honkanen]] 1990-92
* eversti [[Pertti Vuolento]] 1992
<ref>Sakari Rusamaan saakka: Ahto 1977, s. 8–200</ref>{{Lähde|vuodet 1977-1992}}
== Perinteet ==
Rivi 44 ⟶ 67:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="Tuusulassa1949-1993">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tuusula.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=28;sivu_id=1279| Nimeke = Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat| Selite= | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Tuusulan kunta, tuusula.fi | Viitattu =1.7.2012 | Kieli= }}</ref>
}}
| |||