Ero sivun ”Meänkieli” versioiden välillä

}}

 

 

Siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty. Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen ja murteen määritelmänä. Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuodon voi katsoa suomen murteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sitä pidetään erillisenä kielenä sen sosiaalis-kulttuurillisen merkityksen vuoksi. Monet meänkieltä tutkineet kielitieteilijät kuten apulaisprofessori Johanna Vaattovaara hyväksyvät tämän määritelmän<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen [[Vähemmistökieli|vähemmistökielen]] asema. Meänkieli ei kuitenkaan eroa suomen yleiskielestä oleellisesti paljoa enempää kuin muut suomen murteet. Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja suomen yleiskielen välillä on se, että sijamuotoja on kaksi vähemmän, koska [[komitatiivi]] (kuten suom. ''laseineen'') ja [[instruktiivi]] (kuten suom. ''lasein'') puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.adlibris.com/fi/kirja/meankieli-ratt-och-latt---grammatik-och-larobok-i-meankieli-9789187899331|nimeke=Meänkieli rätt och lätt - grammatik och lärobok i meänkieli - Bengt Pohjanen - sidottu(9789187899331) {{!}} Adlibris kirjakauppa|julkaisu=www.adlibris.com|viitattu=2020-03-18}}</ref>.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>