Ero sivun ”Suomen Talousseura” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
p wl
vuosilukulinkkejä pois
Rivi 1:
'''Suomen Talousseura''' ({{k-sv|Finska Hushållningssällskapet}}) on vuonna [[1797]] perustettu yhdistys, joka on nauttinut eräänlaista puolivirallisen neuvonta- ja tukiorganisaation statusta kautta vuosikymmenten.
 
==Seuran perustaminen==
Seura perustettiin Turussa [[1. marraskuuta]] [[1797]], ja se oli alkuperäiseltä nimeltään ''Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura'' ja sen kotipaikka oli [[Turku]]. Autonomian aikana seuran virallinen nimi oli ''Keisarillinen Suomen Talousseura'', ja sen kotipaikkana säilyi Turku, kuten itsenäistymisen jälkeenkin.
 
Perustajajäseniä olivat [[Turun Akatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon sekä oikeuslaitoksen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
Rivi 16:
Seura keskittyi aluksi myös [[isorokko|isorokon]] vastustamiseen, palkintojen jakamiseen, joilla se kehotti rahvasta ahkeruuteen ja uutteruuteen, uskollisten palvelijain palkitsemiseen, kotiteollisuuden edistämiseen ja lausuntojen antamiseen valtakunnan hallitukselle.
 
Seuran aloitteesta perustettiin vuonna [[1806]] Suomen alueen ensimmäinen pankki, [[Turun diskonttauslaitos]].
 
==Autonomian aika==
Suomen Talousseuran merkitys kasvoi autonomian ajan alussa, sillä suurin osa hallituksena toimivan [[hallituskonselji]]n jäsenistä oli myös seuran jäseniä. Hallitus käytti hyväkseen seuran asiantuntemusta, tilasi siltä selvityksiä ja myönsi niitä varten määrärahoja. Seuran käytännön toiminnasta vastasi [[Carl Christian Böcker]], joka toimi seuran sihteerinä vuosina [[1813]]–[[1833]]1813–1833. Seuran tavoitteita olivat muun muassa perunan-, hampun- ja pellavanviljelyn sekä lampaankasvatuksen kehittäminen ja lisääminen sekä maataloustuotteiden jalostuksen kehittäminen. Se toteutti myös laajan isorokkorokotuskampanjan.
 
Böckerin aikana seuralle kehitettiin kirjeenvaihtajaverkosto. Seura julkaisi runsaasti taloudellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä käsitteleviä kirjasia, kirjoituksia ja kiertokirjeitä. Böcker ryhtyi myös keräämään laajaa Suomea koskevaa tilastoaineistoa. Tähän työhön saatiin valtion avustusta. Työ eteni hitaasti, eikä Böcker saanut toimitetuksi keräämäänsä arvokasta aineistoa julkaisukuntoon.<ref>Liakka 1927, s. 350–351.</ref>