Ero sivun ”Meänkieli” versioiden välillä

550 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Vanha teksti oli hyvä, laitoin sen takaisin
(Vanha teksti oli hyvä, laitoin sen takaisin)
'''Meänkieli''' on [[Norrbottenin lääni]]ssä, [[Ruotsi]]ssa puhuttava Itämerensuomalainen kieli mutta sen asema itsenäisenä kielenä on kiistanalainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2019-09-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
siitä, onko meänkieli kieli vai suomen kielen murre, on kiistelty. Kiista johtuu siitä, mitä pidetään kielen määritelmänä. Yhdestä näkökulmasta Tornionlaakson puhemuotoapuhemuodon voidaanvoi pitääkatsoa suomen murteenamurteeksi, mutta erityisesti Ruotsin alueella puhuttuna sesitä luetellaanpidetään omaksierillisenä kieleksikielenä sosioloogisistasen jasosiaalis-kulttuurillisen politiisistamerkityksen syistä<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://ylevuoksi.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoaMonet meänkielinenmeänkieltä reggaebänditutkineet syntyikielitieteilijät kieliahdistuksestakuten apulaisprofessori LaulajaJohanna AdamVaattovaara Huuva:hyväksyvät "Muutintämän Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>määritelmän. Sekä meänkielellä että suomella on Ruotsissa virallisen [[vähemmistökieliVähemmistökieli|vähemmistökielen]] asema.<ref name=":0"Meänkieli />ei Meänkieleenkuitenkaan oneroa tullutsuomen ruotsistayleiskielestä jaoleellisesti saamestapaljoa runsaastienempää kuin muut lainasanojasuomen murteet. Suurin rakenteellinen ero meänkielen ja sielläsuomen yleiskielen välillä on säilynytse, sanastoaettä jokasijamuotoja on kadonnutkaksi suomestavähemmän, koska [[komitatiivi]] (kuten suom. ''laseineen'') ja [[instruktiivi]] (kuten suom. ''lasein'') puuttuvat meänkielestä. Meänkielessä on runsaasti paitsi ruotsista myös saamesta tulleita tuoreita lainasanoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista|nimeke=Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-03-1718|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
Meänkieltä puhui Ruotsissa vuonna 2009 yhteensä noin 30&nbsp;000 ja Suomessa Tornionlaakson murretta noin 30&nbsp;000 henkeä.<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit</ref>
Meänkieli kehittyi sen jälkeen, kun Suomi liitettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjään]] vuonna 1809. Rajaa ei tuolloin vedetty suomen ja ruotsin väliselle kielirajalle, vaan osa suomenkielisestä alueesta jäi Ruotsille. Vuoteen 1809 saakka [[Tornionlaakso]]n itä- ja länsipuoli muodostivat yhtenäisen murrealueen. Rajanvedon jälkeen joen itäpuolen asukkaiden kieli kehittyi suomen [[yleiskieli|yleiskielen]] suuntaan. Joen länsipuolelle nämä vaikutteet eivät ulottuneet, mutta sen sijaan [[ruotsin kieli|ruotsin kielen]] vaikutus alkoi siellä tuntua yhä voimakkaampana.
 
Suomen kieli (tai meänkielen esimuoto) alkoi Norrbottenin läänissä taantua [[1880-luku|1880-luvulta]] alkaen. Ruotsin valtio alkoi vaatia että kaikkien kansalaisten olisi käytettävä ruotsin kieltä. Vaatimusta perusteltiin sotilaallisilla syillä. Sotatilanteessa ei katsottu voitavan täysin luottaa niihin raja-alueen asukkaisiin, jotka puhuvat naapurimaan kieltä. Aikakauden [[rasismi|rotuteorioiden]] perusteella [[länsipohjalaiset|länsipohjalaisten]] ja [[saamelaiset|saamelaisten]] katsottiin myös kuuluvan alempaan ei-germaaniseen rotuun. Tämä asenne loi suomen tai meänkielen käytölle voimakkaan kielteisen leiman. Alueen kouluissa alettiin käyttää opetuskielenä ainoastaan ruotsia ja lapsia kiellettiin rangaistuksen uhalla puhumasta suomea.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10884263|nimeke=Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>{{Lähde?}} Kielto koski jopa välitunteja.
 
Ennen 1970-lukua [[Norrbottenin lääni]]n suomalaisilla ei kuitenkaan vielä ollut omaa kirjakieltä eikä juuri kukaan pitänyt puhumaansa kieltä muuna kuin suomen murteena. Vuodesta 1981 STR-T-yhdistys alkoi ajaa kielten puhujien asemaa.<ref name=":0" /> Kirjailija [[Bengt Pohjanen]] on voimaperäisesti pyrkinyt kehittämään meänkielen kirjakieltä ja kielioppia. Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani oli Pohjasen ''Lyykeri'', joka julkaistiin vuonna 1985. Ensimmäinen meänkielinen näytelmä oli myös Pohjasen kirjoittama ''Kuutot'' vuodelta 1987. [[Markuksen evankeliumi]] julkaistiin meänkielellä samana vuonna, ja loput evankeliumikäännökset valmistuivat vuonna 2000. Kieliopin perusteet, ''Meänkielen kramatiikki'' julkaistiin vuonna 1996, kirjoittajina Matti Kenttä ja Pohjanen.<ref name="tornio">Märsynaho/Tornion kirjasto 1997</ref> Meänkielen kirjallinen muoto noudattaa lähinnä Pajalassa ja Ylitornion kunnissa puhuttua murretta.
156

muokkausta