Ero sivun ”Saaristomeri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Saaristomeri”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18799057 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 19. maaliskuuta 2020 kello 10.55 (UTC)) |
Hylättiin ensimmäinen tekstimuutos (tehnyt 193.111.119.254), joka tehtiin versioon 18321291, jonka on tehnyt 85.76.97.107: sotkemista |
||
Rivi 65:
Saaristomerellä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto. Luonto on hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät [[saarni]]metsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen [[Salpausselät|Salpausselän]] jatkeena alueen eteläosissa on joukko [[Harju|soraharjun]] pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on [[Parainen|Paraisten]], [[Korppoo]]n Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena ovat muun muassa [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]], [[Dragsfjärd]]in [[Örö]]. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.{{Lähde}}
Suuremmilla saarilla on samankaltaiset olot kuin Manner-Suomessa, mutta pienillä saarilla ja luodoilla on erilainen ympäristö. Pienet saaret ovat usein puuttomia, mutta luonto on silti rikasta ja kasvukausi on Suomen pisin ja olosuhteet ovat aurinkoiset. Alituinen tuuli ja hyvin vähäinen tai olematon maaperä rajoittavat kasvien kasvua. Suurin osa saarista on kallioisia luotoja, mutta osa saarista on itse asiassa moreenista koostuvia Salpausselän jatkeita, esimerkiksi
Olosuhteet voivat vaihdella suuresti jokaisen yksittäisen saaren välillä, riippuen saaren maaperästä.<ref>[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=404 Saaristomeren luonto]</ref> Yksittäisellä saarella saattaa olla esimerkiksi pieniä makeavetisiä soita, murto- ja makeavetisiä lampia, pusikoita ja jopa suojaisia lähteitä. Monet saariston kasvit ovat erilaisia kuin muualla. Esimerkiksi [[katajat]] kasvavat alle puolen metrin korkuisiksi, mutta saattavat olla usean metrin laajuisia.{{Lähde}}
| |||