Ero sivun ”Carl Friedrich Gauss” versioiden välillä

=== Lapsuus ===

[[Kuva:Braunschweig Brunswick Geburtshaus CF Gauss (1914).jpg|200px|thumb|left|Gaussin syntymätalo Braunschweigin Wilhelmstrasse 30:ssä vuoden 1914 asussa (aiemmin Wendengraben). Talo tuhoutui täysin pommituksissa 15. lokakuuta vuonna 1944.]]

 

Gaussin lapsuudesta on olemassa paljon [[anekdootti|anekdootteja]], joita hän kertoi itsekin mielellään, mutta niiden totuudenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Kerran hän putosi veteen, kun hän oli leikkimässä kotitalon läheisyydessä sijaitsevalla kanavalla, mutta hänet pelastettiin täpärästi. Gauss oppi jo varhain lukemaan kuuntelemalla, kun muut perheenjäsenet lukivat saamiaan kirjeitä ääneen. Hänen sanotaan olleen hyvä päässälaskija jo ennen kouluikää. Tästä kertoo esimerkiksi seuraava tarina: Gebhard Gauss vei 3-vuotiaan poikansa kesäisenä päivänä työpaikalleen muurausyritykseen. Kesken palkanlaskijan töiden poika huusi kovaan ääneen isälleen: ”Isä, nämä laskelmat ovat väärin!” Hämmentyneet läsnäolijat huomasivat pian virheen. Myöhempinä vuosina Gauss naureskeli asialle sanoen, että oppi laskemaan ennen kuin lukemaan.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 12</ref> Piti tarina paikkansa tai ei, Gaussia voidaan matemaattisten taitojensa perusteella pitää [[lapsinero]]na.<ref name="Britannica"/>

Göttingenissä Gauss sai matematiikan opettajakseen [[Abraham Kästner]]in, jota hän tapasi pitää pilkkanaan. Gauss osasi sujuvasti klassisia kieliä, etenkin [[latina]]a, ja hän pohti vielä Göttingenissäkin, ryhtyisikö matemaatikoksi vai kielitieteilijäksi. Päiväkirjansa perusteella hän teki päätöksen 30. maaliskuuta 1796:<ref name="Titan">''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 28</ref> hänestä tulisi matemaatikko.<ref name="MaN 159"/> Tuona päivänä hän nimittäin ratkaisi kuuluisan, siihen asti avoimen ongelman: mitkä [[säännöllinen monikulmio|säännölliset monikulmiot]] voidaan [[geometrinen konstruktiotehtävä|konstruoida harpilla ja viivoittimella]]? Hän osoitti, että täsmälleen ne monikulmiot, joiden kulmien lukumäärän parittomat alkutekijät ovat [[Fermat'n luku]]ja. Gauss siis havaitsi, että [[17-kulmio]] voidaan konstruoida euklidisin työkaluin. Löytöä on myöhemmin pidetty yhtenä tärkeimmistä Gaussin uralla.<ref name="Titan" />

 

 

Gaussilla oli opiskeluvuosinaan vähän ystäviä, mutta he olivat sitäkin läheisempiä. Parhaimpien ystävien joukossa oli [[Farkas Bolyai]], josta tuli myös matemaatikko. Gaussin mielestä Bolyai oli ainoa, joka kykeni ymmärtämään hänen matemaattisia ajatuksiaan.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 27</ref> Syyskuussa 1798 Gauss jätti opiskelunsa kesken ja palasi Braunschweigiin. Opiskelut olivat hankalassa vaiheessa, sillä herttua saattaisi lopettaa Gaussin tukemisen, eikä hän ollut vielä suorittanut tutkintoa. Onneksi herttua jatkoi tukeaan sillä ehdolla, että Gauss väittelisi [[Helmstedtin yliopisto]]ssa. Gauss suostui, sillä hän tunsi jo entuudestaan väitöstyönsä ohjaajan [[Johann Pfaff]]in.<ref name="MacTutor">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Gauss.html | Nimeke =Johann Carl Friedrich Gauss | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = MacTutor History of Mathematics archieve| Viitattu = 13.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Rahoituksen varmistuttua Gaussin asema oli hyvä, sillä hänen ei tarvinnut etsiä töitä ja hän saattoi omistautua matematiikalle. Vuonna 1799 valmistuneessa väitöskirjassaan '' Demonstratio nova theorematis omnem functionem algebraicam rationalem integram unius variabilis in factores reales primi vel secundi gradus resolvi posse'' Gauss todisti [[algebran peruslause]]en ja kritisoi monia sen ajan huippumatemaatikkoja perusteellisuuden puutteesta. Nykymatemaatikot arvostavat Gaussin väitöstä paljon.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 41</ref>