Ero sivun ”Carl Friedrich Gauss” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yksi vuosilukulinkki tarpeeton
vuosilukulinkkejä pois
Rivi 31:
=== Lapsuus ===
[[Kuva:Braunschweig Brunswick Geburtshaus CF Gauss (1914).jpg|200px|thumb|left|Gaussin syntymätalo Braunschweigin Wilhelmstrasse 30:ssä vuoden 1914 asussa (aiemmin Wendengraben). Talo tuhoutui täysin pommituksissa 15. lokakuuta vuonna 1944.]]
Carl Friedrich Gauss syntyi [[Braunschweig]]issa 30. huhtikuuta [[1777]] – päivää vaille viisikymmentä vuotta [[Isaac Newton]]in kuoleman jälkeen. Gaussin vanhemmat olivat vähävaraisia työläisiä.<ref name="Britannica">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Carl Friedrich Gauss| Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/227204/Carl-Friedrich-Gauss| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica| Viitattu =16. syyskuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref> Gaussin isä Gebhard Dietrich Gauss teki elämänsä aikana puutarhurin, muurarin, teurastajan ja vakuutusyhtiön varainhoitajan apulaisen töitä. Äiti Dorothea Bentze ei ollut käynyt koulua. Kirjoittaminen ja lukeminen tuottivat hänelle vaikeuksia, mutta hänen kerrotaan silti olleen varsin älykäs. Isää on kuvattu rehelliseksi ja oikeamieliseksi,<ref name="Karolee Weller">{{Verkkoviite | Tekijä = Karolee Weller| Nimeke = Carl Friedrich Gauss| Osoite = http://www.math.wichita.edu/history/men/gauss.html| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Wichita State University| Viitattu = 16. syyskuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref> mutta kasvattajana hyvin ankaraksi. Hän lannisti nuoren poikansa ja määräsi hänet ryhtymään kauppiaaksi. Isä ei myöskään pitänyt siitä, että Carl Friedrich käytti aikaansa harrastuksiin eikä auttanut töissä. Gaussin äiti ja eno kuitenkin huomasivat pojan lahjat ja ymmärsivät, että pojan on päästävä kehittämään niitä. Perheeseen kuului myös Gebhardin edellisestä suhteesta syntynyt poika, Johann George Heinrich Gauss.
 
Gaussin lapsuudesta on olemassa paljon [[anekdootti|anekdootteja]], joita hän kertoi itsekin mielellään, mutta niiden totuudenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Kerran hän putosi veteen, kun hän oli leikkimässä kotitalon läheisyydessä sijaitsevalla kanavalla, mutta hänet pelastettiin täpärästi. Gauss oppi jo varhain lukemaan kuuntelemalla, kun muut perheenjäsenet lukivat saamiaan kirjeitä ääneen. Hänen sanotaan olleen hyvä päässälaskija jo ennen kouluikää. Tästä kertoo esimerkiksi seuraava tarina: Gebhard Gauss vei 3-vuotiaan poikansa kesäisenä päivänä työpaikalleen muurausyritykseen. Kesken palkanlaskijan töiden poika huusi kovaan ääneen isälleen: ”Isä, nämä laskelmat ovat väärin!” Hämmentyneet läsnäolijat huomasivat pian virheen. Myöhempinä vuosina Gauss naureskeli asialle sanoen, että oppi laskemaan ennen kuin lukemaan.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 12</ref> Piti tarina paikkansa tai ei, Gaussia voidaan matemaattisten taitojensa perusteella pitää [[lapsinero]]na.<ref name="Britannica"/>
Rivi 50:
Göttingenissä Gauss sai matematiikan opettajakseen [[Abraham Kästner]]in, jota hän tapasi pitää pilkkanaan. Gauss osasi sujuvasti klassisia kieliä, etenkin [[latina]]a, ja hän pohti vielä Göttingenissäkin, ryhtyisikö matemaatikoksi vai kielitieteilijäksi. Päiväkirjansa perusteella hän teki päätöksen 30. maaliskuuta 1796:<ref name="Titan">''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 28</ref> hänestä tulisi matemaatikko.<ref name="MaN 159"/> Tuona päivänä hän nimittäin ratkaisi kuuluisan, siihen asti avoimen ongelman: mitkä [[säännöllinen monikulmio|säännölliset monikulmiot]] voidaan [[geometrinen konstruktiotehtävä|konstruoida harpilla ja viivoittimella]]? Hän osoitti, että täsmälleen ne monikulmiot, joiden kulmien lukumäärän parittomat alkutekijät ovat [[Fermat'n luku]]ja. Gauss siis havaitsi, että [[17-kulmio]] voidaan konstruoida euklidisin työkaluin. Löytöä on myöhemmin pidetty yhtenä tärkeimmistä Gaussin uralla.<ref name="Titan" />
 
Vuosi 1796 oli muutenkin hedelmällinen, sillä samana vuonna Gauss keksi lukuteorian osa-alueen modulaariaritmetiikan, joka tekee lukuteorian tutkimisen huomattavasti helpommaksi. 8. huhtikuuta hän keksi kuuluisan [[neliönjäännöslause]]ensa. Tuloksen ansiosta matemaatikot saattoivat kokeilla minkä tahansa modulaariaritmetiikan toisen asteen yhtälön ratkaisujen olemassaoloa. Toukokuun viimeisenä päivänä Gauss otaksui sittemmin todeksi osoittautuneen [[alkulukulause]]en, jonka avulla voidaan tutkia, miten alkuluvut ovat jakautuneet kokonaislukujen joukossa. Gauss todisti myös, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen [[kolmioluku|kolmioluvun]] summana. Tämän tuloksen hän keksi 10. heinäkuuta ja kirjoitti siitä päiväkirjaansa: "Heureka! num=<math>\Delta+\Delta+\Delta</math>." 1. lokakuuta hän julkaisi tuloksen polynomien ratkaisujen lukumäärästä, missä polynomin kertoimet kuuluvat annettuun äärelliseen kuntaan. (150 vuotta myöhemmin tämän tuloksen perusteella keksittiin niin sanotut [[Weilin otaksumat]], jotka todistettiin vuonna [[1974]].)
 
Gaussilla oli opiskeluvuosinaan vähän ystäviä, mutta he olivat sitäkin läheisempiä. Parhaimpien ystävien joukossa oli [[Farkas Bolyai]], josta tuli myös matemaatikko. Gaussin mielestä Bolyai oli ainoa, joka kykeni ymmärtämään hänen matemaattisia ajatuksiaan.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 27</ref> Syyskuussa 1798 Gauss jätti opiskelunsa kesken ja palasi Braunschweigiin. Opiskelut olivat hankalassa vaiheessa, sillä herttua saattaisi lopettaa Gaussin tukemisen, eikä hän ollut vielä suorittanut tutkintoa. Onneksi herttua jatkoi tukeaan sillä ehdolla, että Gauss väittelisi [[Helmstedtin yliopisto]]ssa. Gauss suostui, sillä hän tunsi jo entuudestaan väitöstyönsä ohjaajan [[Johann Pfaff]]in.<ref name="MacTutor">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Gauss.html | Nimeke =Johann Carl Friedrich Gauss | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = MacTutor History of Mathematics archieve| Viitattu = 13.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Rahoituksen varmistuttua Gaussin asema oli hyvä, sillä hänen ei tarvinnut etsiä töitä ja hän saattoi omistautua matematiikalle. Vuonna 1799 valmistuneessa väitöskirjassaan '' Demonstratio nova theorematis omnem functionem algebraicam rationalem integram unius variabilis in factores reales primi vel secundi gradus resolvi posse'' Gauss todisti [[algebran peruslause]]en ja kritisoi monia sen ajan huippumatemaatikkoja perusteellisuuden puutteesta. Nykymatemaatikot arvostavat Gaussin väitöstä paljon.<ref>''Carl Friedrich Gauss: Titan of Science'', s. 41</ref>