Ero sivun ”7,62×51 mm NATO” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv: Wikipedia-artikkeli ei käy lähteeksi
typo
Rivi 4:
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]].
 
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen NATO-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=22&aid=269| Nimeke = Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen | Tekijä = Harri Pietarinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ruotuväki| Ajankohta = 4.3.2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.2.2009| Kieli = }}</ref> Neuvostoliittolainen [[AK-47]]-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärirynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen [[7,62×39 mm]]:n patruunan käyttäjäksi.
 
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi [[5,56×45 mm NATO]] -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.