Ero sivun ”Pinta-aalto” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
liimablankotusta
p (kh)
(liimablankotusta)
 
Pinta-aallossa (maanpinta- tai merenpinta-aallossa) sähkömagneettinen aaltoliike etenee maan tai meren pinnan kaarevaa muotoa seuraten maan (tai meren) ja ilman rajapinnassa, mikäli antennikorkeudet ovat pieniä aallonpituuteen nähden. Pinta-aallon eteneminen riippuu pinnan sähköisistä ominaisuuksista, jotka ovat mm. taajuuden funktioita.
 
Pinta-aaltoa esiintyy sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen liittyen aina HF- ja VHF-alueille asti (300  MHz), mutta pinta-aalto vaimenee jo HF-alueella voimakkaasti. VHF:ä suuremmilla taajuuksilla sitä ei tyypillisesti esiinny, vaan eteneminen perustuu kasvavasti suoraan säteilyyn. Vastaavasti pinta-aalto on sitä voimakkaampi ja etenee sitä kauemmaksi horisontin taakse mitä pienempi taajuus on VHF:stä. HF:llä pinta-aalto etenee tyypillisesti muutamia kymmeniä (30 - 80  km) kilometrejä.
 
Pinta-aalto etenee meren sähköisistä ominaisuuksista johtuen merellä paremmin kuin maalla. Pinta-aalto pystyy etenemään ominaisuuksistaan johtuen pienten esteiden ja horisontin taakse.