Ero sivun ”Stereotyyppi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Stereotyyppi''' eli ''kaavoittuma'' tai ''kangistuma'' on voimakkaasti yksinkertaistettu kuvaus eli [[yleistys]] jostain ilmiöiden, olentojen tai asioiden ryhmästä.<ref name="pieni_sivistyssanakirja" /> Termiä käytetään usein kielteisessä merkityksessä kuvaamaan ihmisryhmiin kohdentuvia ennakkoluuloja. Yleisiä stereotyyppejä ovat esimerkiksi ''tyhmä [[nainen]]'' tai ''[[donitsi|donitseja]] ahmiva [[poliisi]]''. Eri maita ja kansallisuuksia koskevia stereotypioita ovat esimerkiksi saita [[kiltti]]in pukeutuva [[skotlanti]]lainen, [[baskeri]]in pukeutuva, hienosteleva [[ranska]]lainen, jatkuvasti nukkuva [[meksiko]]lainen, puhelias [[karjala]]lainen, [[jodlaus|jodlaava]] [[saksa]]lainen, [[käkikello]]ja valmistava [[sveitsi]]läinen ja nahkapolvihousuihin pukeutuva [[itävalta]]lainen. Stereotypiat ovat myös suosittuja [[vitsi]]en aiheita.
Professori [[Karmela Liebkind]]in mukaan luokittelu ja yleistäminen ovat välttämättömiä apuvälineitä, mutta hän tarkoittaa stereotypialla vain arvottavaa luokittelua, jossa ihmisryhmä arvotetaan hyväksi tai pahaksi. Se voi johtaa välttelyyn tai väkivaltaan.<ref name=hs-muut>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/elama/art-2000006435695.html|nimeke=Minä ja ne muut|ajankohta=12.3.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Tohtori Samuel Pihan mukaan stereotypioissa on kyse liian rohkeista yleistyksistä. Ne ovat silti voineet olla hyödyllisiä, esimerkiksi suuren, karskin ja miehisen olemuksen yhdistäminen uhkaavuuteen tai vieraiden piirteiden pitäminen arveluttavana. Siksi esimerkiksi pitkä mies voi kärsiä siitä, että ihmiset säikähtävät häntä. Myös Pihan mukaan selkeät päättelysäännöt ja luokitukset helpottavat maailman hallintaa. Siksi näemme ihmiset yliyksinkertaistavasti.<ref name=hs-muut/>
== Lähteet ==
| |||