[[Tiedosto:Diffusion cuivre.png|thumb|Kuparin käytön leviäminen alkoi ilmeisesti [[Anatolia]]n ja [[Syyria]]n rajalta.]]
Lähi-idässä käytettiin laajalla alueella kuparimineraali [[malakiitti]]a väriaineena ja koriste-esineiden tekoon jo [[Natuf-kausi|Natuf-kaudella]]. Etelä-[[Levantti|Levantista]] on löydetty malakiittihelmiä ajalta noin 10 000 eaa. Kupari otettiin käyttöön varhaisissa kylissä, joissa asuttiin neliömäisissä taloissa, kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata. Luonnosta löytyvää kuparia alettiin löytöjen mukaan takoa noin 8 500-7500–7 500 eaa. monessa paikassa Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla, esimerkiksi [[Cayonu]]ssa, [[Asikli Hyuk]]issa. Cayonusta on löydetty varhaisia neuloja, naskeleita, koukkuja ja niin edelleen. Muuten monet varhaiset kupariesineet ovat helmiä. Jo Cayonussa osattiin kuparia hieman kuumentaa ennen muokkausta, muttei sulattaa. Mutta taottu kupari yleistyi vasta noin 6 000 eaa. Keramiikan keksiminen synnytti savenpolttouunit. Ehkä tämän takia kuparia alettiin sulattaa noin 5 000 eaa. Varhaista kuparin sulatusta tapahtui [[Mersin]]issä. Kuparinkäsittelytaito näyttää levinneen Turkista laajalle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan. Se levisi varhain myös Balkanille Romaniaan asti. Kuparin käsittelytaitoa levitti jokin kansa, jonka eräs isälinjan [[haplotyyppi|Y-haplotyyppi]] oli J2. Lähi-idässä kuparin sulatuskaudella noin 5 000–3 500 eaa. tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: syntyi tuhansien asukkaiden kasteluviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella eläviä väestökeskuksia, joiden keskus oli temppeli. [[Yhteiskuntaluokka|Yhteiskuntaluokat]] alkoivat syntyä. Noin 3 700–3 000 eaa. alettiin kupariin sekoittaa arseenia ja myöhemmin tinaa, jolloin pronssikausi alkoi.
Kaukasusvuoristokin oli kuparialuetta. Kupari levisi muun muassa Maikopiin Kaukasiaan ja niin sanottuun kurgaanikulttuuriin.