Ero sivun ”Taikausko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lauseiden järjestelyä ym. |
Vanhentuneiden verkkolähteiden päivitys ja viilausta. |
||
Rivi 1:
[[
'''Taikausko''' on käsitys, että luonteeltaan uskonnollisista poikkeavat [[Yliluonnollinen|yliluonnolliset]] voimat voivat vaikuttaa todelliseen elämään. Taikausko on yksi [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikuuteen]] eli magiaan uskomisen muoto.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 113.</ref>
Rivi 6:
Taikausko-nimitystä käytetään usein toisten ihmisten uskomuksien teilaamiseen. Ei-uskovaiset kutsuvat monia uskontoja ”taikauskoisiksi”, ja yhden kirkon jäsenet saattavat pitää toisten kirkkojen edustajia taikauskoisina näiden ”outojen” tapojen johdosta. Puhdasoppisen tieteen kannattajat voivat luokitella sen ulkopuolelle jäävän parannuksen taikauskoiseksi [[Näennäistiede|näennäistieteeksi]].<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 113–114.</ref>
== Esimerkkejä ==
Aivastukseen lausuttu ”Terveydeksi!” on alun perin siunaava toivotus, jonka tarkoitus on estää paholaista ottamasta haltuunsa ruumista, josta sielu väliaikaisesti lennähtää aivastuksen mukana ulos.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 113.</ref> Puun koputtaminen ihmisen sanoessa olevansa tyytyväinen johonkin perustuu vanhaan uskomukseen puun hengistä. Suolan viskaaminen vasemman olan yli perustuu uskomukseen, että juuri vasemman olkapään takana väijyvät pahat henget, jotka suola saa hetkeksi häkellyksiin. [[Hevosenkenkä|Hevosenkengän]] onnea tuova voima saattaa perustua siihen, että se on taottu pyhästä raudasta pyhällä tulella pyhän kuunsirpin muotoon. [[Jäniksenkäpälä]]n voima onnenkaluna perustuu kosketusmagiaan, jonka ansiosta omistaja saa eläimen hyviä ominaisuuksia, joita jäniksellä on katsottu olevan useita. [[Musta kissa]] on huono enne, koska sen on katsottu elävän kaksoiselämää noitien maagisena kumppanina. Peilin särkyminen tuo huonoa onnea, koska kaikki kuvajaiselle tapahtuva koituu myös alkuperäisen kohtaloksi. Tikkaiden alitse kävelemisen pahaenteisyyden syy ei ole selvä, mutta se saattaa liittyä [[hirsipuu]]hun, johon kiivetään tikkailla.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 117–118.</ref>
[[
Usko [[Paha silmä|pahaan silmään]] eli pahaa aiheuttavaan katseeseen on laajalle levinnyt taikausko, jota vastaan on käytössä erilaisia suojautumiskeinoja.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 121–124.</ref>
Rivi 24:
Taikauskoisia kuoleman enteitä on eri kulttuureissa monenlaisia. Eri maissa on myös erilaisia uskomuksia sen suhteen, miten tietyllä tavalla puetut vaatteet vaikuttavat kantajansa onneen tai epäonneen. Pilvien liikkeistä ja eläinten puuhista ennustetaan tulevaisuutta edelleen monissa maalaisyhteisöissä.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 130–134.</ref>
== Psykologinen perusta ==
Antropologi [[Bronisław Malinowski]]n mukaan ihmiset käyttävät maagisia rituaaleja ja magiaa tullakseen toimeen epävarmuuden, vaaran ja pelon kanssa.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 126.</ref> Käyttäytymistieteilijöiden mukaan taikauskoiset käsitykset saattavat vähentää stressiä ja vahvistaa selviytymisen mahdollisuuksia. Taikauskoisilla rituaaleilla on myös arveltu olevan myönteinen vaikutus tehtävän suorittamiseen, jos henkilö itse uskoo sen voimaan. Esimerkiksi [[onnenkalu]] voi tehdä kantajastaan optimistisemman ja parantaa hänen asennettaan. [[Taikakalu]]jen antama voiman tunne voi pönkittää itseluottamusta ja antaa hallinnan tunteen.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 136–137.</ref>
Rivi 31:
Lapsilla on tavallisesti neljän ja yhdentoista ikävuoden välillä paljon maagisia ja taikauskoisia käsityksiä maailmasta. Lapsena opitut taikauskoiset tavat saattavat säilyä aikuisikään, vaikka henkilö ei niihin enää uskoisi.<ref>''Maaginen eläin'' 1993, s. 135–136.</ref>
[[Kokeellinen psykologia|Kokeellisen psykologian]] professorin [[Bruce Hood]]in mukaan taipumus taikauskoisuuteen on pinttynyt syvälle [[Ihmisaivot|ihmisten aivoihin]]. Jopa kaikkein järkevimmät ihmiset saattavat joskus käyttäytyä vähemmän järkevällä tavalla. Hän havaitsi suorittamissaan kokeissa aikuisen ihmisen aivojen [[Näkökeskus|näkökeskuksen]] lisäävän [[havainto]]ihin yksityiskohtia, joita koehenkilöille näytetyissä kuvissa ei ole. Samoin toimivat pienten [[Lapsi|lasten]] aivot. Hoodin mukaan jo lapsissa havaittu vaistonvarainen [[informaatio]]n järjestäminen selittää myös sen, miten aikuiset ovat taikauskoisia. Hänen mukaansa taikausko selittyy sillä, että ihmisaivot ovat [[evoluutio]]n saatossa ohjelmoituneet niin, että [[sattuma]]t saavat suuren merkityksen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Henderson, Mark | Nimeke = Human brain naturally inclined towards the supernatural | Ajankohta =
Dosentti [[Marjaana Lindeman]]in johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, [[paranormaali]]ksi, [[yliluonnollinen|yliluonnolliseksi]] tai maagiseksi eli [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikuudeksi]], ovat kaikki yksi ja sama asia. Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla.<ref name="
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kelly, Susan V. & Doyle, Robert A. (toim.) | Nimeke = Maaginen eläin | Vuosi = 1993 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lademann | Suomentaja = Sappinen, Jorma-Veikko | Tunniste = ISBN 951-630-016-2 }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
Rivi 47 ⟶ 48:
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Commonscat|Superstitions}}
*
*
*
▲* Annikka Mutanen: [http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/taikausko_juontaa_ydintiedon_sekasotkusta Taikausko juontaa ydintiedon sekasotkusta]. Tiede 09.02.2007.
[[Luokka:Taikausko| ]]
| |||