Ero sivun ”Masjid al-Nabawi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
tarkennusta minareetti-asiaan
Rivi 11:
Islamilainen perimätieto sisältää rikkaan kuvauksen Muhammedin moskeijasta, vaikka varsinaiset tieteelliset lähteet puuttuvat. Tarinan mukaan pyhäkkö rakennettiin silloiseen Jathribin kaupunkiin paikalle, mihin profeetan kameli asettautui levolle. Maa-alue pyhäkölle ostettiin senaikaisilta omistajiltaan. Rakentaminen katsotaan alkaneeksi Rabi’ul-awwalin aikaan (syyskuussa 622 jaa.), jolloin Muhammad asetti noin kolme jalkaa syvän perustuksen ensimmäisen kiven paikalleen. Moskeijan rakentaminen kesti noin kahdeksan kuukautta ja valmistui Shawwal-kuukauden aikana (huhtikuu 623 jaa.). Päärakennuksen perusta tehtiin kivestä ja seinät saivat yhden savikerroksen. Kattoa ei ollut. Rukoussuunnaksi ([[qibla]]) valittiin aluksi [[Jerusalem]]. Rakennus oli pinta-alaltaan noin 1&nbsp;022 neliömetriä (60x70 zir),<ref name="lastprophet"/> toisen lähteen mukaan noin 805 neliömetriä. Vuoteen 629 jaa. mennessä pyhäkköä oli laajennettu suuruusluokkaa 2&nbsp;475 neliömetrin laajuiseksi.<ref name="navedz"/> Profeetan vaimot Aisha ja Sawda saivat omat huoneet; lisäksi rakennettiin seitsemän muuta huonetta.<ref name="lastprophet"/>
 
Tarina kertoo, että profeetan kuoltua hänet haudattiin Aisha-vaimolle rakennettuun huoneeseen. Tätä ryhdyttiin kutsumaan nimellä ''[[Hujra al-Saadah]]'' ja sitä pidetään moskeijan pyhimpänä osana. Pyhäkköä onkin laajennettu ja uudistettu myöhemmin useaan otteeseen. [[Mihrab]] väitetään rakennetun kalifi [[Omar ibn Abdulaziz]]in aikana 700-luvun alussa, mutta tämän syvennyksen ulkomuotoa koristeluineen on muutettu vuosien saatossa; nykyasu on vuodelta 1984. Lisäksi rakennuksessa on useita muita rukoussuuntaa osoittavia apusyvennyksiä, joiden yhteyteen liitetään sana mirhab. Ensimmäiset neljä 26 metriä korkeaa [[minareetti]]a väitetäänkatsotaan rakennetun Omar ibn Abdulazizin aikana 700-luvun alussa. Tieto on luultavasti väärävirheellinen, sillä minareetteja alettiin todellisuudessa rakentaa paljonvasta myöhemmin800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.academia.edu/5772212/Review_of_J._M._Bloom_The_Minaret_Edinburgh_Studies_in_%C4%B0slamic_Art_2013_in_Mediterranean_Journal_of_Humanities_ISBN_9780748637256|nimeke=Review of: J. M. Bloom, The Minaret, Edinburgh Studies in İslamic Art|tekijä=Terrance Duggan|julkaisu=Mediterranean Journal of Humanities|ajankohta=2013, 357-365|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
Raju ukonilma tuhosi suuren osan silloista Masjid al-Nabawia 5. marraskuuta 886 (13. Ramadan 886). Esimerkiksi kaikki minareetit jouduttiin rakentamaan uudelleen. Tältä ajalta on säilynyt kaakkoiskulman koristeellinen Raisiyya-minareetti, jota johtava muadhdhin käytti rukouskutsuun.<ref name="lastprophet" />