Ero sivun ”Sarjarimpi” versioiden välillä

Sarjarimmen [[juurakko]] on vaakasuora, noin 10 cm pitkä ja 1 cm paksu. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat juurakossa tiheästi, kierteisstikierteisesti ja ne ovat tupellisia. Muodoltaan ne ovat kolmisärmäisiä, tasasoukkia, ehytlaitaisia ja kärkiosastaan kierteisiä. Lehdet ovat tavallisesti jäykkiä, 3–10 mm leveitä ja 40–80 cm pitkiä, mutta upoksissa tai virtaavassa vedessä lehdet ovat velttoja ja jopa 120 cm pitkiä. Pysty kukkavana on 60–120 cm korkea. [[Kukinto]] on sarjamainen ja siinä on 10–40 [[kukka]]a. Kukinnon tyvellä on kolme kapeaa tukilehteä, ja yksittäisten kukkien kukkaperät ovat 8–12 cm pitkiä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Sekä verho- että terälehtiä on kolme kappaletta. Selän keskeltä purppuranpunaiset verholehdet ovat 8–12 mm pitkiä. Lähes valkoiset tai vaaleanpunaiset sekä punasuoniset terälehdet ovat hieman pienempiä ja leveämpiä. Kukissa heteitä on 9 ja emejä 6. Sarjarimpi kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Hedelmä on tuppilo ja se sisältää lukuisia siemeniä, joista suuri osa on kuitenkin tavallisesti kehittymättömiä.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 507.</ref>

Euroopassa sarjarimpeä tavataan suurimmassa osassa maanosaa. Se kuitenkin puuttuu lähes kokonaan eteläisimmiltä alueilta: Pyreneiden niemimaalta, Italiasta ja Kreikasta. Lajia ei myöskään tavata Norjassa, Pohjois-Ruotsissa, Islannissa ja Venäjän pohjoisosista. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Siperiaan ja Keski-Aasiaan, Turkkiin ja Lähi-itään. SarjaripiSarjarimpi on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/butoma/butom/butoumb.html Den virtuella floran: Blomvass (ruots.)] Viitattu 28.8.2011.</ref>