Ero sivun ”Šiialaisuus” versioiden välillä

Islamin varhaisvaiheista on säilynyt tarinatietoa 800-luvulta lähtien. Se kertoo tapahtumista, jotka on sijoitettu 200 vuotta aikaisemmiksi eli 600-luvulle. Tarinaperinteen runsaudesta huolimatta tiedämme silti [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan yllättävän vähän islamin varhaisvaiheista,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=13|Julkaisija=Otava}}</ref> minkä takia jokainen joutuu tekemään hyvin subjektiivisen valinnan siitä, mihin tarinaan haluaa uskoa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=40|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Islamille varhaiset kertomukset sen synnystä ovat kuitenkin osa uskontoa itseään, joten muslimit eivät voi niitä kyseenalaistaa.

Tarinan mukaan Medinan vanhat muslimiperheet nousivat vuonna 680 kapinaan ja kutsuivat Alin poikaa [[Husain ibn Ali|Husainia]] ottamaan yhteisön johtajan ja imaamin paikan. Husainin äiti oli Muhammedin tytär [[Fatima Zahra|Fatima]], joten Husain oli profeetan tyttärenpoika. Husain lähti kohti Kufaa noin 70 kannattajansa kanssa, mutta törmäsi Karbalan autiomaassa Muawijan pojan [[Jazid I|Jazidin]] johtamaan armeijaan. Maailman epätasaisimmassa [[Karbalan taistelu|Karbalan taistelussa]] Husain perhekuntansa kanssa teurastettiin julmasti.<ref>Haeri, 1995, 101</ref>

Šiiat näkevät Karbalan taistelun ja Husainin marttyyrikuoleman maailmanhistorian taitekohtana, johon koko edeltävä historia oli tähdännyt. Kerrotaan jopa, että aamurusko olisi alkanutalkoi esiintyä taivaalla vasta Husainin marttyyrikuoleman jälkeen. Jumala oli ilmoittanut tapahtumasta etukäteen kaikille profeetoille Adamista alkaen, ja nämä olivat etukäteen surreet sitä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=176|Julkaisija=Otava}}</ref>

Šiiat muistelevat Karbalan murhenäytelmää ja Husainin marttyyriutta vuosittain ''[[Ašura|AshuraAšura-juhlan]]'' merkeissä, joka on šiiojen tärkein vuosittainen tapahtuma. Myös [[Sunnalaisuus|sunnit]] muistelevat ašuraa, mutta eri syistä. He viettävät sitä 24 tunnin mittaisella paastolla, jolla on yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Al-Bukharin ''hadith'' kertoo: "''Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: 'tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon'. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: 'teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä.'''" <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/urn/43570|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. (English reference) Book 65, Hadith 4680|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona & Seppälä, Olli|Nimeke=Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa|Vuosi=2016|Sivu=1966–169|Julkaisija=Kirjapaja}}</ref>

ProfessoritHusainin [[Heikkihahmolla Räisänen]]on ja [[Jaakko Hämeen-Anttila]] toteavat Husainin hahmonselvät yhteydet kristilliseen Jeesus -kuvaan.<ref name=":9" /> <ref name=":10" /> Ašurajuhlassa keskitytään Husainin kärsimyskokemuksiin, kuten kristillisessä pääsiäiskertomuksessa. Husainin kuolemaan sisältää myös pelastussanoman, sillä Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Sunni-islamissa tämä oikeus kuuluuon vain MuhammedilleMuhammedilla. Yksi ainoa Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta.<ref name=":9">Hämeen-Anttila, 2004, 176–177</ref><ref name=":10">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Räisänen|Nimeke=Mitä varhaiset kristityt uskoivat|Vuosi=2011|Sivu=154|Julkaisija=Wsoy}}</ref> Šiialaisessa ikonografiassa Husain esiintyy Kristusta muistuttavana, ihannoituna hahmona. Yhtäläisyydet sinetöi sunnalaisen ašura-juhlan kytkentä juutalaiseenyhteys pääsiäiseen.

Šiioille tärkeitä ovat ''hadithit'', joissa korostetaan Alin erikoisasemaa. Muuan sellainen on kertomus, jossa Muhammed pysähtyi jäähyväispyhiinvaelluksellaan vuonna 632 paikassa nimeltä Ghadīr Khumm. Siellä Muhammed julisti Alin suosikkiseuraakseensuosikkiseuraajakseen ja itselleen kaikkein läheisimmäksi.<ref>Bernheimer & Rippin 2019, 118</ref> Toisen (tosin sunnien heikoksi arvioiman) ''hadithin'' mukaan Buraidah oli sanonut "''Jumalan lähettiläälle rakkain naisista oli Fatima ja miehistä Ali''".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/urn/637560|nimeke=English reference: Vol. 1, Book 46, Hadith 3868|tekijä=At-Tirmidhi|julkaisu=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> On tosin väitetty, että ''hadith'' -kirjallisuus sisältää vastaavia huomautuksia monista Muhammedin seuralaisista. Niiden tarkoituksena on ehkä ollutoli lisätä sellaisten ''hadithien'' arvovaltaa, joissa kiitetyt henkilöt esiintyivät välittäjinä.<ref name=":0" />

Šiiat hyväksyvät saman Koraanin kuin sunnitkin, vaikka joissakin yksityiskohdissa onkin erimielisyyksiä. Tätä on pidetty todisteena siitä, että jakautuminen sunneihin ja šiioihin ei voisiole ollatapahtunut ennen Koraanin kanonisointia aikaisempaa. Muuten molemmat suuntaukset olisivat tuottaneet toisistaan poikkeavan Koraanin.<ref>Bernheimer & Rippin, 2019, 119</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=85|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Tämä jättää silti väljyyttä eroamisaikatauluun, sillä käsitykset Koraanin kanonisoinnistakanonisoinnin ajankohdasta vaihtelevat. Varhaisimman käsityksen mukaan Koraani koottiin 600-luvun puoliväliin mennessä,<ref>Hämeen-Anttila, 2006, 21</ref> myöhäisimmän arvelun mukaan vasta 800-luvun alkuun mennessä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wansbrough, John|Nimeke=Quranic Studies|Vuosi=1977/2004|Sivu=52|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Jälkimmäinen ajankohta siirtäisi myös jakautumisen ajankohdan tarinoiden kertomaa myöhemmäksi.

Šiiojen ja sunnien välinenväliset eroerot pyhissäpyhien kirjoituksissakirjoitusten keskittyytasolla keskittyvät ''haditheihin'', joita alettiin julkaista 800-luvulla. Šiiat eivät ilman muutasuoraan hyväksy sunnien kanonisoimaakanonisoiman kokoelman [[Kutub al-Sittah|Kutub al-sittah]] kaikkia kertomuksia. Šiiojen mukaan niihin sisältyy väärennettyjä ''haditheja,'' silläja kalifi Muawija jopa maksoi hänelle sopivien hadithien kirjoittamisesta. Haditheja olisi väärennetty myös oman uran edistämiseksi tai tietyn koulukunnanuskonnollisen näkökulman tukemiseksi.<ref name=":1" />

Ja'fari -lakikoulukuntaan kuuluvat šiiat turvautuvat "puhdistettuun" profeetan sunnaan. Se löytyy kokoelmasta, josta käytetään nimeä Ali Ahl al-Bayt<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.shiaislam.info/uskonjuuret/show.php?subaction=showfull&id=1192406531&archive=&start_from=&ucat=4&|nimeke=Mitä tarkoittaa fiqh?|tekijä=|julkaisu=Shiiaislam.info|ajankohta=2008|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.shiaislam.info/hadith/|nimeke=Hadith-kokoelmien historia|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2008|julkaisija=Shiiaislam.info|viitattu=}}</ref> eli "Alin talonväki". ''Hadithien'' kokoamisen aloitti imaami Ali, joka kokosi tarinoita jo Abu Bakrin aikana. Lisäksi šiiatŠiiat luottavat Kutub al-sittah -kokoelmien haditheihin vain silloin, kun ne ovat sopusoinnussa edellä mainitun kokoelman kanssa. He käyttävät uudelleen arvioimastaan kokoelmasta nimitystä ''Al-Sihah Al-Sittah'' ("luotettavat kuusi").

Kahdestoista imaami aloitti "pienen kätkeytymisen" vuonna 874 minkä jälkeen hän kommunikoilähetti vain neljän henkilön kautta viestinsä (analogiarinnastus neljään oikeaanjohdettuun kalifiin). Vuonna 941 hän aloitti "suuren kätkeytymisen", minkä jälkeen häneltä ei ole enää tullut viestejä.<ref name=":4">Bernheimer & Rippin 2019, 121</ref> Kätkeytymiseen oli luonnollinen syy, sillä kahdennellatoista imaamilla ei ollut tämän työtä jatkavaa poikaa, ja toisaalta maailma ei voinut olla ilman imaamia. Kahdestoista imaami palaa [[Tuomiopäivä|lopun aikoina]] Mahdin hahmossa taistelemaan [[Antikristus|Antikristusta]] ja roomalaisia vastaan. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=258–259|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> Hän tuo mukanaan oikeudenmukaisuuden ja ajaa pois vääryyden.

Vasta kahdennentoista imaamin ajoista eli 800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen alkaa löytyä historiallista lähteistöä, joka kertoo šiialaisuudesta. NäinSillä ollenperusteella nykyisen šiialaisuuden varsinaisena syntyaikana voi pitää 800-lukua.<ref name=":4" /> Oppi 12. imaamin kätkeytymisestä sopi šiiojen poliittiseen tilanteeseen, sillä he olivat vallankäytön kentällä tässä vaiheessa altavastaajia, mikä johti kehittämään myös opin oman uskon kätkemisestä hätätilanteessa ''([[taqiyya]]).''<ref name=":4" />

Islam syntyi yhteiskunnassa, joka perustui paimentolaisuuteen ja klaanikulttuuriin. Esimerkiksi Muhammedin kerrotaan kuuluneen [[Quraiš]]-heimon [[Banū Hāshim|Banu Hashim]] -klaaniin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Haeri, Fadhlalla|Nimeke=Islam|Vuosi=1996|Sivu=21|Julkaisija=Tammi}}</ref> Klaanikulttuureista puuttuu yhteen paikkaan keskittynyt hallintovalta. Niiden tilalla on paimentolaisten vapaus ja demokraattinen päätöksenteko.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Philip Carl Salzman|Nimeke=Culture and Conflict in the Middle East|Vuosi=2008|Sivu=13|Julkaisija=Humanity Books}}</ref> Paimentolaiskulttuurissa kehittynyt islam luonnollisesti mukautui klaanirakenteeseen, eikä siinä voinut syntyä Bysantin kirkon kaltaista byrokratiaa. Islamissa uskonoppineet ovat oman yhteisönsä luottomiehiä, joilla on täysi auktoriteetti lausua sanansa uskonnosta ilman, että mikään ylempi taho voi väittää sitä vääräksi. Tässä suhteessa islamilaisen [[Ulama|''ulaman'']] eli papiston autonomia heijasti heimojen ja klaanien riippumattomuutta ylemmästä vallasta ja rinnastui klaaninjohtajan maalliseen asemaan.