Ero sivun ”Vesivoimala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Pumppuvoimalaitos: kuva |
vuorovesivoimalat ja lähteet |
||
Rivi 86:
Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaakin rahallista voittoa, niinse ei tuota ollenkaan sähköenergiaa eikä sitä voi siten pitää energialaitoksena. Vaikka sillä on tärkeä rooli energiantuotannon ja sen säätövoiman apuna, katoaa sen toiminnan johdosta jonkin verran sähköenergiaa. Hävikki on kuitenkin pienempi kuin jokivoimalaitoksien ohijuoksutuksissa menetettävä sähköenergia. Suomessa ei ole käynnissä itsenäistä pumppuvoimalaitosta.<ref name=haapakoski_18/><ref name=hakulinen_3/>
== Vuorovesivoimala ==
{{Pääartikkeli|[[Vuorovesivoimala]]}}
[[Vuorovesi]] syntyy, kun Kuu ja Aurinko vaikuttavat maanpinnalla [[painovoima]]a voimistavasti tai heikentävästi. Koska Kuu vaikuttaa Maahan enemmän, syntyy vuorovesi-ilmiö kahdesti vuorokaudessa. Auringon vuorovaikutus Maahan on pienempi kuin Kuulla eikä sillä ole itsenäistä osaa vuorovesivoiman tuotannossa. Vuorovesivoimalan toiminta on siten periodista ja suora [[vuorovesivoima]]n tuotanto on siten mahdollista kahdesti vuorokaudessa. Vuorovesivoiman tuotanto on vaikeampaa kuin jokien vesivoimantuotanto eikä siitä ole vielä riittävää kokemusta.<ref name=tethys/><ref name=alternative8/>
Käynnissä olevissa voimaloissa hyödynnetään tietyillä merenrannikoilla siellä voimakkaana esiintyvän nousuveden ja laskuveden välistä korkeuseroa, joka saa meriveden virtaamaan sen siirtyessä rannikon matalien ranta-alueiden ja avomeren välillä. Nousuvesi suljetaan [[vuorovesipato|vuorovesipadon]] sisälle lahdenpohjukkaan ja vesimassa päästetään laskuveden aikana vesiturbiinien läpi takaisin mereen. Pienissä kokeiluvoimaloissa on tutkittu muita menetelmiä tuottaa sähköä. Eräs tapa hyödyntää vuorovesivoimaa on hyödyntää suoraan vesimassojen virtauksia ja niiden liike-energiaa otetaan talteen vapassa vedessä pyörivillä vesiturbiineilla.<ref name=tethys/><ref name=alternative7/>
== Voimalaitoksen tuotannon arvioiminen ==
Rivi 126 ⟶ 132:
* <ref name=alternative5>[http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/impulse-turbine.html Impulse Turbine Design], Alternative Energy Tutorials, viitattu 9.3.2020 {{en}}</ref>
* <ref name=alternative6>[http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/hydroelectricity.html Hydroelectricity and Hydroelectric Power], Alternative Energy Tutorials, viitattu 7.3.2020 {{en}}</ref>
* <ref name=alternative7>[http://www.alternative-energy-tutorials.com/tidal-energy/tidal-stream.html Tidal Stream Generator], Alternative Energy Tutorials, viitattu 11.3.2020 {{en}}</ref>
* <ref name=alternative8>[http://www.alternative-energy-tutorials.com/tidal-energy/tidal-barrage.html Tidal Barrage Generation], Alternative Energy Tutorials, viitattu 11.3.2020 {{en}}</ref>
* <ref name=energy1>{{Verkkoviite | Osoite = http://energy.gov/eere/water/history-hydropower | Nimeke = History of Hydropower | Viitattu = 22.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 146 ⟶ 154:
* <ref name=laari_2.2>Laari, Anton: Vuosaaren B-voimalaitoksen lauhduttimien merivesikanavaan sijoitettavan pienvesivoimalan kannattavuusselvitys, 2006, kappale 2.2, viitattu 7.3.2020</ref>
* <ref name=laari_3.1>Laari, Anton: Vuosaaren B-voimalaitoksen lauhduttimien merivesikanavaan sijoitettavan pienvesivoimalan kannattavuusselvitys, 2006, kappale 3.1, viitattu 7.3.2020</ref>
* <ref name=tethys>{{Verkkoviite | Osoite = https://tethys.pnnl.gov/technology/tidal | Nimeke = Tidal | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tethys | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = tethys.pnnl.gov | Viitattu = 11.3.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
| |||