Ero sivun ”Paperikone” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
liimablankotusta
Rivi 2:
'''Paperikoneet''' ovat suuria, [[paperitehdas|paperitehtaiden]] monimutkaisia yksiköitä, jotka tuottavat [[paperi]]a. Ensimmäisen paperikoneen keksi vuonna [[1799]] [[ranska]]lainen Nicolas Louis Robert. Sen leveys oli 60 cm ja ajonopeus 9 m/min. Toinen varhainen paperikone oli [[Fourdrinier]]in veljesten ja John Gamblen Englannissa vuonna 1807 patentoima jatkuvatoiminen tasoviiraa käyttävä paperikone.
 
Maailman suurimmat paperikoneet ovat vuonna 2005 käynnistetty [[Stora Enso]]n Kvarnsvedenin tehtaan PM12 leveys: 1130011 300  mm ja nopeus: 2000 2 000 m/min ja vuonna 2007 käynnistetty UPM Plattling PM1, leveys: 11300 11 300 mm ja nopeus: 2000 2 000 m/min. Paperikoneiden valmistus on keskittynyt hyvin voimakkaasti lähestyttäessä 1900-luvun loppua. 1970-luvulla vielä Suomessakin oli neljä eri paperikoneiden valmistajaa, ([[Ahlström]] (Karhula), [[Valmet]], [[Tampella]] ja [[Wärtsilä]]), kun nykyään maailmassa merkittäviä valmistajia ovat enää [[Valmet]] ja [[Voith]].
 
Paperinvalmistuksen nopeuden maailmanennätys syntyi maaliskuussa 2009 [[Rhein Papier]]in [[Hürthin paperitehdas|Hürthin paperitehtaalla]] [[Voith]]in koneella. Paperikone tuotti sanomalehtipaperia vuorokauden aikana keskimäärin 2&nbsp;010 metriä minuutissa (121 &nbsp;km/h).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.risiinfo.com/techchannels/papermaking/Rhein-Papier-sets-new-world-speed-record-for-newsprint-on-PM-1-from.html | Nimeke = Rhein Papier sets new world speed record for newsprint on PM 1 from Voith | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = RISI | Viitattu = 20.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Paperikonetta ohjataan keskitetysti valvomoista. Rainanmuodostuksen menetelmät sekä koneiden rakenteet vaihtelevat valmistettavan paperilajin mukaan.
Rivi 27:
 
===Massa paperikoneen perälaatikolla===
Paperimassa syötetään perälaatikkoon 0,2–1,2 &nbsp;% kiintoainetta sisältäväksi. Massa syötetään perälaatikon pumpun avulla neliöpainoventtiilin, joka läpäisee oikean määrän paperimassa lopputuotteen vaatimaa neliöpainoa vastaavaksi paperikoneen perälaatikolle. Perälaatikosta massavirta tulee spindeleillä ohjatun huuliaukon kautta viiran päälle tai kahden viiran väliin, riippuen viiraosan tyypistä. [[Viira]] tai viirat kulkevat erilaisten vedenpoistoelementtien yli, jolloin massassa olevasta vedestä poistuu noin 20 &nbsp;% ja massa muodostuu märäksi paperirainaksi, jossa kuidut on pyritty saamaan mahdollisimman konesuuntaisiksi perälaatikon ja viiraosan välisen suihkusuhteen avulla. Yleisimmät viiraosatyypit ovat [[tasoviira]], [[hybridiformeri]], [[kitaformeri]] ja [[sylinteriformeri]]. Viiraa tai viiroja poikittaissuunnassa ohjataan korkeapaineisella ilmalla ohjaavien ohjaustelojen avulla (kuten koneen myöhemmässä vaiheessa olevia huopia ja viiroja)
 
===Paperirata paperikoneen puristinosalla===
 
Seuraavaksi paperirata siirtyy [[puristinosa]]lle pick-up telalla, missä paperi kulkee puristinhuopien avulla eri puristinosien telojen [[nippi|nipeistä]]. Puristinosan puristinyksiköitä on tavanomaisesti yhdestä neljään, useimmiten kolme. Puristinosan eri puristinyksikköjen välissä on yleensä vetoero, joka tarkoittaa jälkimmäisen puristinyksikön korkeampaa nopeutta. [[tela (koneen osa)|Teloja]] voi olla erilaisia, esimerkiksi kivi- (yleensä viimeinen nippi), taipumakompensoituja- (nipin muotoa, telaa taivuttamalla muuttava), ura- (vettä huovasta poistava) tai [[kenkätela|kenkäteloja]] (telan paksuutta muuttava). Telojen välissä vesi puristuu paperista huopaan. Puristinosan jälkeen paperiradan kuiva-ainetaso on 35–50 &nbsp;% riippuen valmistettavasta paperilajista. Teloja valmistetaan alihankintana ja Suomessa mm. [[Tevo|Tevo Oy]] tekee ja huoltaa paperikoneen teloja.
 
Huopia voi olla monta yhdessä puristinyksikössä. Huopa puhdistetaan pesuaineilla ja painevedellä ja kuivatetaan imulaatikoiden avulla huovan kierrossa, jolloin se on taas valmis vastaanottamaan vettä. Puristimella pyritään saamaan riittävän suuri märkälujuus, jotta rainan siirto kuivatusosalle onnistuisi ilman katkoja. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman suuri kuiva-ainepitoisuus, pyritään liian suuria puristinpaineita välttämään, jotta paperin riittävä paksuus säilyisi. Puristinosalla kuiva-ainepitoisuuden nousu yhdellä prosentilla vähentää kuivatusosalla höyrynkulutusta jopa neljällä prosentilla.
Rivi 66:
{{Pääartikkeli|[[Suomen_paperiteollisuus#Paperitehtaat_Suomessa|Suomen paperiteollisuus]]}}
 
Suomen paperinvalmistus on keskittynyt suuriin yksiköihin, jotka sijaitsevat hyvien [[liikenne|kulkuyhteyksien]] päässä. Paperin valmistus tarvitsee paljon [[puu]]ta. Puu kuljetetaan paperitehtaille yleensä junilla, autoilla ja laivoilla mutta myös uittaen (5 &nbsp;%). Suomen suurimmat paperinvalmistajat ovat [[UPM-Kymmene]] ja [[Stora Enso]].
 
Suomessa paperin valmistus alkoi vuonna 1667 Pohjan pitäjän [[Thomasböle]]ssä. Tuolloin paperi valmistettiin käsityönä. 1800-luvulla Suomessa toimi toistakymmentä paperitehdasta, joista vain kaksi koneisti tuotantonsa. Maamme ensimmäisen paperikoneen hankki [[Frenckellin paperitehdas| Frenckellin suku]] v. 1841 Tampereelle, 1853 hankittiin seuraava paperikone [[Tervakosken paperitehdas| Tervakoskelle]].
Rivi 88:
* Suomessa paperi- ja kartonkikoneita ovat valmistaneet Viipurin Konepaja, Turengin Sokeritehtaan Konepaja, A. Ahlström Oy, Karhula Osakeyhtiö, Tampella, Valmet, Enso-Valmet, Noval (Nokia-Valmet), Vaahto, Wärtsilä ja Metso.
* Uusin paperikone Suomessa on Rauman paperitehtaan vuonna 1998 valmistunut paperikone PK4.
* Suomessa on vuosina 1842-19981842–1998 käynnistetty yhteensä 192 paperikonetta.
* Suomalainen [[Valmet]] ja saksalainen [[Voith Paper]] ovat maailman suurimmat paperikoneiden valmistajat.
* Keväällä 2013 Suomessa on noin 50 paperikonetta ja 17 kartonkikonetta toiminnassa.