Ero sivun ”Malminetsintä” versioiden välillä

6 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
liimablankko
(linkki)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
(liimablankko)
 
Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Perinteinen malminetsintätapa on ollut merkitä karttaan irtolohkareiden esiintymispaikat. Näin karttaan muodostuu niin sanottu ''malmiharava''. Sillä tarkoitetaan [[Jääkausi|jääkauden]] kalliosta irroittamien kivien levinneisyyttä viuhkanmuotoiselle alueelle. Kolmion kärjessä on malmiesiintymän emokallio.
 
[[Geologian tutkimuskeskus]] GTK:n kansannäytetoimistolle lähetetään vuosittain tuhansia näytteitä, joista parhaat palkitaan. Vuonna 2014 GTK:lle lähetettiin noin 40004&nbsp;000 kansannäytettä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2015&number=675&newsType=PressReleases | nimeke = GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Poriin | selite = Uutisarkisto | julkaisu = | ajankohta = 11.12.2015 | julkaisija = GTK | viitattu = 11.7.2016 }}</ref> Aikojen kuluessa niitä on lähetetty yhteensä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista Suomessa.
 
Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä tehtiin 1908 [[Rääkkylä]]n Kivisalmessa, kun [[ruoppaus]]työmaan kaivinkoneen kuljettaja löysi ison kellertävän irtokiven. Kuparimalmilöydös johti [[Outokummun kaivos|Outokummun kaivoksen]] perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.aarrekaupunki.fi/vanhakaivos/kaivosmuseo/outokummun-kaivosten-historiaa-2/ | nimeke = Outokummun kaivosten historiaa | ajankohta = | julkaisija = Aarrekaupunki Outokumpu | viitattu = 11.7.2016 }}</ref>