Ero sivun ”Relativistic Heavy Ion Collider” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva lisää. |
liimablabnkotusta |
||
Rivi 3:
'''Relativistic Heavy Ion Collider''' ('''RHIC''') on [[Brookhaven National Laboratory]]n ylläpitämä raskasionitörmäytin [[Long Island]]illa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. RHIC aloitti toimintansa vuonna 2000, ja se on ensimmäinen nimenomaan raskasionitörmäyksiä varten rakennettu törmäytin. Törmäytin sijaitsee noin 12 jalkaa (3,7 metriä) maan alla ja törmäytintunnelirengas on noin 2,4 mailia (3,8 kilometriä) pitkä. RHIC:ssa on neljä hiukkasilmaisinta: STAR, PHENIX, PHOBOS ja BRAHMS.
RHIC:ssa törmäytetään pääasiassa täysin [[ioni]]soituneita [[kulta]]-atomin ytimiä, mutta siellä suoritetaan myös protoni-protoni-, kupari-kupari- ja deuterium-kultatörmäytyksiä. Törmäystunnelissa on tavanomaisesti [[tyhjiö]] ja hiukkaset kiihdytetään lähes [[valonnopeus|valonnopeuteen]], jotta saataisiin mahdollisimman suuri törmäysenergia. RHIC:ssa kultaionien törmäytyksessä saavutetaan tyypillisesti 200
Normaaleissa olosuhteissa kvarkit ovat sitoutuneita [[gluoni]]en välityksellä [[hadroni|hadroneiksi]] (esim. protoniksi ja neutroniksi) eivätkä esiinny yksittäin vapaina. Kun törmäytetään kaksi raskasta ydintä korkealla energialla, ytimen protonit ja neutronit ikään kuin sulavat vapaiksi kvarkeiksi ja gluoneiksi. Tämä aineen olomuotoa kutsutaan [[kvarkki-gluoniplasma]]ksi, jota voi esiintyä ainoastaan todella kuumassa ja korkeassa paineessa. Törmäyksen jälkeen kvarkki-gluoniplasma jäähtyy ja laajenee nopeasti, jolloin kvarkit ja gluonit sitoutuvat takaisin hadroneiksi. Kvarkki-gluoniplasmaa ei voi havaita suoraan, koska se hadronisoituu niin nopeasti törmäyksen jälkeen. Sen olemassa olo pystytään päättelemään vain sen perusteella, mitä törmäyksessä syntyviä hiukkasia ja niiden energioita hiukkasilmaisimet havaitsevat. RHIC:n tavoitteena onkin tuottaa ja tutkia kvarkki-gluoniplasmaa, mikä kehittää tietoutta hiukkasten rakenteesta.
| |||