Ero sivun ”Parlamentaarinen tasavalta” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloista (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]], ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä.
 
Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Ranska]]ssa, [[Venäjä]]llä ja aikaisemmin [[RanskaSuomi|Suomessa]]ssa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä ja koska presidentin, toisin kuin pääministerin johtaman hallituksen, ei tarvitse nauttia parlamentin luottamusta, parlamentarismi ei ole kovin vahvaa ja järjestelmässä on myös [[presidentillinen järjestelmä|presidentillisen järjestelmän]] piirteitä. Tällaista järjestelmää on kuvailtu myös parlamentarismin ja presidentillisen järjestelmän välimuodoksi ja kutsuttu nimellä [[semipresidentialismi]] tai puolipresidentialismi.
 
Myös Suomen järjestelmän katsotaan olleen semipresidentiaalinen vuosina 1919–2000. Suomessa semipresidentialismiin johti se, että itsenäisyyden alun kiista valtiomuodosta päättyi kompromissiin: Suomesta tuli tasavalta, mutta myönnytyksenä monarkisteille taattiin presidentin laajat valtaoikeudet. Monarkistit olivat tosin kaavailleet kuninkaalle vieläkin laajempaa valtaa kuin minkä presidentti lopulta sai.
Rekisteröitymätön käyttäjä