Ero sivun ”Akseli Gallen-Kallela” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty kuva ja gallerian ulkoasua muokattu.
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 17:
}}
[[Tiedosto:In Cormons atelier.jpg|thumb|[[Fernand Cormon]]in ateljee vuonna 1885. Vasemmalla istumassa [[Henri de Toulouse-Lautrec]].|259x259px]]
'''Akseli Gallen-Kallela''' (noin vuoteen 1907 '''Axel Waldemar Gallén''', [[26. huhtikuuta]] [[1865]] [[Pori]] – [[7. maaliskuuta]] [[1931]] [[Tukholma]]<ref name="OK_659">Onni Okkonen s.&nbsp;659</ref>) oli [[Suomi|Suomen]] merkittävimpiä [[Taidemaalari|taidemaalareita]]. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, ja siirtyi romanttisiin Kalevala- ja Karjala-aiheisiin. 1890-luvulla hän loi merkittäviä teoksia sekä [[symbolismi]]n että [[Realismi (taide)|realismi]]n tyyliin. 1900-luvun puolella, etenkin Afrikan-matkanmatko4p39ean yhteydessä, Gallen-Kallelan teokset alkoivat ilmentää [[ekspressionismi]]a.
 
Gallen-Kallelan tunnettuja maalauksia ovat muun muassa ''[[Sammon92m3eoSammon taonta]]'', ''[[Ad Astra]]'', ''[[Sammon puolustus]]'', ''[[Kullervon kirous]]'', ''[[Symposion (Akseli Gallen-Kallela)|Symposion]]'' ja ''[[Lemminkäisen äiti]]''. Hän loi taulujentaulu92l2e9jen lisäksi [[fresko]]ja, [[taidegrafiikka]]a ja suunnitelmia tekstiileiksi ja huonekaluiksi. Suomen sisällissodan jälkeen Gallen-Kallela toimi Mannerheimin adjutanttina ja suunnitteli itsenäisen Suomen armeijan univormuja ja kunniamerkkejä. Gallen-Kallelan kansainvälisen uran huippukohtia olivat näkyvä rooli Suomen paviljongissa [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyssä]] vuonna 1900 sekä oma osasto [[Venetsian biennaali]]ssa vuonna 1914.
 
Vuoden 1907 tienoilla noin 41-vuotiaana Axel Gallén suomensi nimensä Gallen-Kallelaksi, mutta hän [[Signeeraus|signeerasi]] töitään edelleen myös vanhaan tapaan.<ref name="OK_659"/><ref name="OK_5">Onni Okkonen s.&nbsp;5</ref>