Ero sivun ”Pensasaro” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Kassun mukaan |
||
Rivi 3:
[[Kuva:Sagebrush.jpg|thumb|right|260px|Amerikan pensasaroa.]]
[[Kuva:Saguaro forest.jpg|thumb|right|260px|Pohjois-Amerikan puoliaavikon saguaro-kaktusmetsää ja pensaikkoa.]]
'''Pensasaro''' on aluetta, missä kasvaa kuivuutta kestäviä ruohoja ja pensaita tasaisena mattona tiheällä peitteellä<ref name="Uusi_Iso_Atlas_64">Uusi iso Atlas, Sven Lidman, luova johtaja Sten Pettersson. Gummerus kustannus Oy Jyväskylä Helsinki 1997, painettu Ruotsissa 1997. ISBN 951-20-4030-1 Luku "Autiomaat" s. 64-65</ref>. Esimerkiksi ''chaparral'' on [[aro]]n ja [[aavikko|aavikon]] välimaastoa, aluetta missä kasvaa pensaita, kaktuksia ja muuta kuivaa sietävää kasvillisuutta tiheänä mattona. Varsinkin kuivilla pensasaroilla pensaskasvillisuus on aukkoista. [[Sademäärä]] on 260–510 mm tai vähemmän. Pensasaro on suuressa [[aavikoituminen|aavikoitumisvaarassa]]. Tunnetuin pensasaroalue lienee [[Saheli]]n alue [[Afrikka|Afrikassa]]. Pensasaroa on myös [[Australia]]ssa.
Kasvillisuus on ruohoa ja harmaanvihreitä pensaita. Yhtenäiselle ruohokasvillisuudelle pensasaro on liian kuivaa. Pensasaroa on [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] esimerkiksi [[Utah]]issa, [[Idaho]]ssa ja [[Nevada]]ssa. [[Columbia (joki)|Columbiajoen]] keskialtaassa sademäärä on alle 175 mm. Talvet ovat kosteita, tuulisia, kylmiä ja lumisia, kesät kuivia ja kuumia. Jos sademäärä on Columbiajoen alueella yli 260 mm, kasvaa ruohoa ja alue soveltuu viljelyyn. Wyomingin altaassa vuoristossa missä on pensasaroa, on keskilämpötila 4–11 °C ja kasvukausi 100–140 päivää, sekä 130–360 mm sadetta melko tasaisesti ympäri vuoden paitsi kesällä jolloin on kuivaa. Yhdysvaltain pensasaroilla kasvaa esimerkiksi viherharmaita [[marunat|marunalajeja]] ja näitä
Lyhytheinäinen ruohoaro muuttuu asteittain pensasaroksi, ruohon seassa alkaa kasvaa pensaita yhä enemmän siirryttäessä kuivemmille alueille. Toisaalta pensasaron harvetessa puoliaavikoksi pensaiden väliin alkaa kuivemmille alueille ilmestyä kasvavia laikkuja, kunnes pensaat kasvavat erillisinä laikkuina ja lopulta yksittäin. Silloin ollaan jo puoliaavikolla. Suuri osa pensasaroa on muutettu pelloksi. Pensasaroalueelle tehdyt pellot uhkaavat väärin viljeltynä aavikoitua.
| |||