Esinevakuudelle on ominaista, että velan vakuutena on tietty yksilöity osa vakuuden antajan omaisuudesta, esimerkiksi pantin arvo, eikä vakuuden antajan koko varallisuus.<ref name=Aure />
===== Esinevakuuksia eli reaalivakuuksia ovat muun muassa<ref name="Esvak">{{Kirjaviite | Tekijä = Tepora, Jarno – Kaisto, Janne – Hakkola, Esa | Nimeke = Esinevakuudet | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lakimiesliiton kustannus | Tunniste = ISBN 978-952-99823-9-4 | Viitattu = 7.4.2011 | Kieli = }}</ref> =====▼
Vakuusoikeuden perustamista varten tehdään panttaussitoumus, jossa sovitaan panttauksen laajuudesta sekä sen ehdoista. Panttaussopimuksen tekeminen edellyttää vakuudenantajan, eli sen omistajan tai omistajien selkeää tahdonilmaisua, josta käy ilmi panttaustarkoituksen lisäksi myös sen laajuus.
===== Vakuuden panttaus voidaan tehdä kolmella eri tavalla: =====
# Erityispanttauksena, jolloin pantti kattaa sopimuksessa yksilöidyt lainat tai luotot
# Yleispanttauksena, jolloin vakuudenantaja luovuttaa panttina tietyn omaisuuden. Pantattua omaisuutta käytetään lainanottajan kaikkien voimassa olevien luottojen sekä tulevien luottojen vakuutena
# Vierasvelkapanttauksena, jolloin vakuudenomistaja antaa pantin toisen henkilön ottaman luoton vakuudeksi. Vierasvelkapanttaus tehdään useimmiten erityispanttauksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sortter.fi/blogi/artikkeli/lainat-ja-luotot--mita-lainamuotoja-kuluttajille-on/|nimeke=Mitä lainamuotoja kuluttajille on olemassa?|julkaisu=Sortter|viitattu=2020-03-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
▲===== Esinevakuuksia eli reaalivakuuksia ovat muun muassa<ref name="Esvak">{{Kirjaviite | Tekijä = Tepora, Jarno – Kaisto, Janne – Hakkola, Esa | Nimeke = Esinevakuudet | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lakimiesliiton kustannus | Tunniste = ISBN 978-952-99823-9-4 | Viitattu = 7.4.2011 | Kieli = }}</ref> =====
