Versio 21. huhtikuuta 2019 kello 11.31 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. maaliskuuta 2020 kello 04.41 muokkaa kumoa 91.156.34.120 (keskustelu) →‎Kolmivaihesähkö muissa maissa: Korjattu relatiivivirhe. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 18: Keski-Euroopassa, erityisesti ranskankielisessä Belgiassa, sekä Norjassa on edelleen käytössä kolmivaihejärjestelmiä, jossa 230 V saadaan kahden vaihejohtimen väliltä. Tällöin kumpikaan johdin ei ole nollajohdin ja mm. pistorasioiden molemmissa koskettimissa on hengenvaarallinen (noin 133 V) jännite maahan verrattuna. Tämän vuoksi tällaisessa järjestelmässä olevissa nykyaikaisissa asennuksissa kaikki johdonsuojakytkimet katkaisevat molemmat johtimet (ranskaksi ''disjoncteur bipolaire''). Lisäksi [[vikavirtasuojakytkin]] (ranskaksi ''dispositif différentiel à courant résiduel'') kytkee sähköt pois, mikäli kyseisten kahden vaiheen välillä on virtaero. Tyypillisesti suoja laukeaa 30 milliampeerin erosta. Virtaero merkitsee sitä, että järjestelmässä on jossain vaiheen ja maan välinen virtapiiri, eli ongelmatilanne. Pohjois-Amerikassa yksityisasuntoihin ei tule kolmivaihevirtaa, vaan aina ~~kaksi vaihetta~~nolla ja ~~nolla~~kaksi vaihetta, joiden vaihe-ero on 180° ja niiden välistä saa siten 240 V. Yleensä yksityisasunnon kuorma on pääkytkimellä (katkaisijalla) rajattu 200 ampeeriin. 120 V vaihejännitteen mukainen 208 V kolmivaihejärjestelmä on kuitenkin käytössä. Esimerkiksi kaupallisissa kiinteistöissä pistokejännite (120V nollajohtimen ja vaiheen välillä) saadaan aikaan kolmivaiheisilla 120/208V, kolmio-tähti tai yksivaiheisilla 120/240V kuivamuuntajilla. Jäähdytys ja muu LVI-kuorma yleensä kytketään kaupallisissa ja teollisissa kiinteistöissä 277/480V kolmivaihejärjestelmiin, joita syötetään tähtijärjestelmän kolmen vaiheen ja nollajohtimen kautta jakelumuuntajilta. ==Kolmivaiheteho resistiivisellä kuormalla==

Ero sivun ”Kolmivaihevirta” versioiden välillä